Tampere kupliissa saatiin nähdä – erään Inuyashan, jonka funktio panelistien joukossa jäi hieman hämäräksi, jatkuvan mikinominnan ohella – odotetusti myös sarjajulkkareita: Sangatsun uutuus tottelee nimeä Fruits Basket, ja tästä Natsuki Takayan mangasta lienee joku joskus kuullutkin. Egmontin tuorein aluevaltaus taas on – ennakkolipsautusten mukaan – Yasunori Mitsunagan Kaibutsu Oojo, joka lännessä tunnetaan alaotsikollaan Princess Resurrection mutta jonka Egmont aikonee ristiä Hirviöprinsessa Himeksi. (Mikä pelkässä “Hirviöprinsessassa” olisi ollut vikana?)
Näillä sarjoilla on useita olennaisia eroja. 23-osainen moderni shoujoklassikko Fruits Basket on Hopeanuolen jälkeen yksi eniten suomennettaviksi kinuttuja sarjoja, ja se on rapakon takana osoittautunut sellaiseksi hitiksi että Tokyopop on hiljan julkaissut siitä kovakantisen omnibus-version. Vähemmän hypetetty, toistaiseksi kuusiosainen Kaibutsu Oojo taas on surullisenkuuluisaa Kodanshan shounenia, mikä näyttäisi tässäkin tapauksessa olevan huono merkki – haaleahkot arvostelut eivät lupaa hyvää, vaikka vastakkaisiakin mielipiteitä toki löytyy.
Fruits Basket alkaa syksyllä, Hirviöprinsessa Hime heinäkuun lopulla. Sittenpä tuon näkee…
Kirjoitukset (RSS)
Oho! Tuon Princess Resurrectionin kääntäminen suomeksi tuli kyllä ihan puun takaa. Yllättävä ratkaisu sinäänsä etten ole koskaan kuullut kenenkään edes pyytävän sitä suomeksi. Kun edelleen ollaan siinä vaiheessa, että löytyy paljon sarjoja joita monet haluaisivat nähdä suomeksi, tämä tempaus tuntuu vähän hassulta.
Ainoa looginen selitys on se, että Hirviöprinsessä Himellä halutaan kokeilla miten suomalainen yleisö suhtautuisi hieman väkivaltaisempiin sarjakuviin. Vaikken ko. sarjaa kovin graafisena pidäkkään, se on kuitenkin askel esim. One Piecestä väkivaltaisempaan suuntaan. Ehkä askel askeleelta päästään siihen pisteeseen missä yleisö on valmis hyväksymään huomattavasti graafisempiakin sarjoja, kuten Berserkin, JoJo’s Bizarre Adventuren tai Hokuto no Kenin. Aika näyttää.
Toisaalta pystyisin kyllä nimeämään lukuisia muitakin mangoja, jotka olisivat yhtä väkivaltaisia ja joilla olisi myös oikeasti kysyntää. Tässäkin valossa siis aika erikoinen valinta, mutta katsotaan nyt kuinka käy.
Varmastikin tämä on taka-ajatuksena. Tässähän sentään jopa kuolee ihmisiä, vaikka heitä herätetäänkin henkiin samaa tahtia kuin Dragon Ballissa konsanaan…
Pakkohan skaalaa on alkaa hiljalleen laajentaa, koska uudet nimikkeet ovat jo pitemmän aikaa kannibalisoineet vanhojen myyntiä – Naruto taisi olla viimeinen pisara. Tiedä häntä sitten kuinka realistista on alkaa odotella suomeksi sellaisia vanhempia mangoja, joita ei ole koskaan käännetty englanniksikaan. Mutta ihmeitähän voi aina tapahtua.