Voisin muun sisällön puutteessa näyttää tämän toissapäivänä julkaistun trailerin Ef – The Latter Talelle, joka on toinen osa Minorin menestyksekkäässä ja kehutussa Ef-erogesarjassa. Jos en muusta syystä niin huoratakseni jälleen kerran Makoto Shinkaita, joka tällä kertaa näyttäisi uskaltautuneen yrittämään parin sekunnin verran 3D-hahmoanimaatiotakin. Tuubilaatua parempaa haluavat löytävät sitä täältä.

Myös viimevuotinen SHAFTin animeversio kannattaa katsoa, koska sekin on ihan kelpo sarja. Ja miksei sovituskin.

Avainsanat: Ef, Makoto Shinkai, SHAFT

2chan – ei pidä sekoittaa sen kuvalautajälkeläiseen Futaba Channeliin, jonka osoite on 2chan.net – on maailman suurimmaksi internetfoorumiksi sanottu sivusto, kaikkien teksti- ja kuvalautojen isoäiti. (Gaia Online ja Something Awful väittävät molemmat toista, mutta anonyymiä tekstilautaa ei voi verrata habbohärveliin tai rekisteröitymisen vaativaan foorumiin kuin kaistankäytön puolesta – ja lähes kolme miljoonaa postausta päivässä kertovat joka tapauksessa karua kieltään.)

Sellaisena sillä on Japanissa konkreettista merkitystä mediana ja mielipidemittarina; sen systeemin toimivuudesta puhuvat monet seikat. Saimoe on sillä järjestetyistä äänestyksistä lännessä tunnetuin, muttei tietenkään ainoa – miten olisi lista 300 kaikkien aikojen parhaasta animaatiobiisistä?

Lue lisää »

Ruutusommittelu on toinen niistä kahdesta pääseikasta, jotka erottavat japanilaisen ja japanilaisvaikutteisen sarjakuvakerronnan muusta sarjakuvakerronnasta. Aina välillä kuulee sanottavan, että kaikkia minkään mangan ikinä käyttämiä ruutusommitteluja on kyllä käyttänyt jokin länsimainenkin sarjakuva, ja se voi ollakin totta – mutta pointti onkin siinä, että Japanissa nämä ruutusommittelut eivät ole kikkailua, vaan yleisiä toimintatapoja joita toimittajat opastavat vihreille mangakoille.

Toinen mangasommittelun yleinen harhaluulo on se, että se on epäselvää. Tämäkään ei kuitenkaan ole tarkalleen ottaen totta, sillä vaikka mangassa saatettaisiinkin käyttää vain ns. perinteiseen länsimaiseen sarjakuvakerrontaan – mikä jäykimmillään tarkoittaa Vartijat käytännössä kokonaan yhdeksän ruudun ruudukolle piirtäneen Dave Gibbonsin tyyliä – tottuneelle lukijalle hämmentäviltä tuntuvia sommitteluratkaisuja ne noudattavat kaikki kuitenkin hyvin selkeitä sääntöjä.

Lue lisää »

Avainsanat: Genshiken, Metropolis, Nelly Sääksjärvi, Osamu Tezuka, Scott McCloud

Eilisiltana suunnilleen joka toinen tuntui katsovan Tower of Druagaa, ja tänään vastaavasti Blassreiteriä. Teknisellä puolella Gonzo on pitänyt lupauksensa esimerkillisesti; jaksot ovat löytyneet niin YouTubesta, CrunchyRollista kuin BOSTistakin, ja jopa varsin hyvin käännettynä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä että CrunchyRoll on näistä teknisesti huonoin; BOST taas tarjoaa parasta kuvanlaatua, mutta maksaa. Ensimmäiset jaksot sai ilmaiseksi jos rekisteröityi ajoissa saa ilmaiseksi, mutta toistaiseksi laatu on sellaista että siitä kannattaisi ehkä maksaakin se 1,25 euroa jakso – mukana kun näyttäisi tulevan kohtuukivat muistiinpanotkin. Seiyuuhöpinää ja muuta mukavaa pääsee katsomaan ilmaiseksikin ja kannettaville soittimille tarkoitetun ladattavan version kuvanlaatu on lähinnä vitsi, mutta hauskoja lisiä nekin. Ja CrunchyRollissahan voi tosiaan itse päättää mitä haluaa ladattavasta versiostaan maksaa, Radiohead-tyyliin (sen latausmahdollisuus tosin vaikuttaisi olevan USA/UK-eksklusiivinen) – saa nähdä mikä näistä bisnesmalleista vakiintuu jatkossa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Sitten ne huonot uutiset. Kuten Veh jo kirjoittikin vaikuttaa siltä että ainakin Druagan ensimmäinen jakso on vain kengännauhabudjetilla tuotettu ONA-spesiaali, jonka ainoa funktio on toimia varsinaisen sarjan DVD-ekstrana ja nettimainoksena – ja sen laadun huomioon ottaen varsin huonona sellaisena, vaikka jotkut näemmä ovat pitäneet siitäkin. Ja vaikka oikea sarja vaikuttaisikin olevan ihan laadukas kannattaa muistaa, että Gonzon historia hyvien ensimmäisten jaksojen jälkeen suoritettavien haihyppäämisten suhteen on lievästi sanottuna legendaarinen.

Muokkaus 6.4: Vaikuttaisi siltä, että oikeakin jakso striimattiin kyllä – mutta vain Japani-eksklusiivisen GyaOn kautta. Oi Gonzo, miksi kohtelet meitä länkkäreitä näin?

Muokkaus 7.4: No, ainakin Blassreiter on aitoa tavaraa. Mutta senkin kanssa laatu on tietysti kyseenalainen, vaikutti taustalla sitten “ilmaiseksi jakavat lol” -asenne tai ei.

Mutta nyt jotain ihan muuta.

Lue lisää »

Avainsanat: Blassreiter, Dragon Ball, Ghost in the Shell, Hellsing, Seven Seas, The Tower of Druaga

Aprillipäivänä netissä ei pysty unohtamaan hetkeksikään päivämäärää, siitä lienemme kaikki samaa mieltä – foorumit muuttuvat hulluiksi peelonpesiksi, sivustot yrittävät ylittää toisensa keksiessään mahdollisimman hulluja tuotteita, trailereita, ominaisuuksia ja uutisia, ja YouTube itse rickrollaa käyttäjiään. Ilo on irti myös Japanissa.

Tähän aikaan vuodesta oikeitakin uutisia saatetaan luulla aprillipiloiksi, oli kysymys sitten pölypunkeista tai ulkoministerien eroamisista. Jotkut koiranleuat saattavat käyttää aprillipäivää myös turhankin hyviltä kuulostavien projektien paljastamiseen; kuinka moni muistaa aprillipäivän 2004, kun Gmail julkistettiin? Giga tilaa ilmaiseksi muka, just joo…

Key teki tällä kertaa samoin. Firman kymmenvuotisjuhlaprojektia on lupailtu paljastettavaksi “pian” jo viikkojen ajan, mutta kun fiman perustajajäseniin kuuluva taiteilija Itaru Hinoue kertoi blogissaan sen seuraavan visual novelin Rewriten käsikirjoittajatiimin koostuvan Yuuto Tonogawan (Little Busters!) lisäksi Romeo Tanakasta (Yume Miru Kusuri, Cross Channel) ja Ryuukishi07:sta (Higurashi no Naku Koro ni) kukaan ei tietenkään ollut uskoa sitä. Koska sehän olisi, öh, suurin piirtein täydellisin mahdollinen dream team.

Mutta uskottava se kai on – Keyllä ei harrasteta aprillipiloja (ne julkistivat Clannad-elokuvankin aprillipäivänä 2006, muuten) ja he ovat jo vakuutelleetkin, ettei tämäkään ole sellainen. Myös 07th Expansionin sivuilta löytyy jo maininta yhteistyöstä.

Rewritella on jo oma sivunsakin, vaikka siellä ei vielä olekaan muuta kuin tuo taglinella varustettu promokuva ja staffilista (josta jo mainittujen nimien lisäksi löytyvät Keyn toinen päätaiteilija Na-Ga sekä sen pääsäveltäjät Jun Maeda ja Shinji Orito). Projektijohtajana toimimisen lisäksi Hinoue vastaa itse koko kuvaromaanin hahmotaiteesta, aivan kuten aikoinaan Kanonin, Airin ja Clannadinkin tapauksessa – Na-Ga hoitaa tällä kertaa vain tausta-CG:t.

Odotettavissa lienee jotain hyvin, hyvin lupaavaa, sisälsi se sitten eroa tai ei.

Avainsanat: Air, Clannad, Kanon, Key, Rewrite, When They Cry

Helvetti jäätyy, ja epäilemättä kinutuin suomeksi julkaistava manga koskaan saadaan kuin saadaankin suomeksi. Yoshihiro Takahashin Hopeanuoli, kyllä vain.

Hyvät uutiset päättyvät kuitenkin siihen: julkaisija on nimittäin Pauna Media. En nyt oikein tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä…

Lehdistötiedotteessaan Pauna sanoo etenevänsä varovasti, koska kahdeksantoistaosainen Hopeanuoli on sen aiempia sarjoja paljon pitempi. (Ja varmaan myös siksi että se on sen ensimmäinen oikea manga ja sellaisena myös paljon kalliimpi, vaikkei sitä suoraan sanottaisikaan.) Luvassa on ensi alkuun kolme ensimmäistä tankobonia, joista ensimmäinen kesäkuussa: niiden menekki määrää, jatketaanko sarjaa vai ei.

Toisaalta on ihan hyvä että Pauna on kehittänyt tiedotustaan aiemmasta kahden viikon varoitusajasta, ja ihan syystäkin: jos taktiikka tosiaan on tuollainen on todellakin hyvä saada fanikunnan hyväksyntä. Toisaalta sanominen suoraan “jos sarja ei tuota tarpeeksi se lopetetaan” muistuttaa kovasti juuri siitä piittaamattomuudesta seteliselkärankaisuudesta, josta muuan kotimainen animenjulkaisijamme tunnetaan.

Ja onhan toki (toivottavasti) mahdollista, että nyt kun sarja käännetään (toivottavasti) japanista kääntäjäksikin saadaan joku, jolla on (toivottavasti) enemmän pieteettiä kuin surullisenkuuluisalla Puolamäellä. Vaikka mistäpä sen tietää; eihän englanninkaan suomentajista luulisi Suomessa pulaa olevan, mutta laarin pohjalta näyttää silti löytyvän kaikenlaista vipeltäjää…

Toivon parasta, pelkään pahinta.

Avainsanat: Hopeanuoli