Sanotaan tätä vaikka maistiaiseksi ensi kuun DesuTalks-setistä.

Jostain syystä puhekuplat ovat monesti viimeinen asia, jota aloittelevat sarjakuvantekijät ajattelevat. Ne ovat kuitenkin myös yksi ensimmäisiä asioita, joista lukijat huomaavat että jokin on vialla.

Yleistäen voisi sanoa, että puhekuplia ei yleensä huomaa ennen kuin niissä on jotain vialla.

Sarjakuva on visuaalinen media. Toki joskus voi olla tehokasta vain järjestellä dialogia ruutuihin, mutta vaikuttavimmillaan sarjakuva on usein silloin, kun kuvat kertovat yhtä paljon kuin sanat. Ja tässä ruumiinkieli – tunteiden, mielipiteiden, suhteiden ja muun vastaavan välittäminen katsojille pelkästään hahmojen asentojen välityksellä – on avainasemassa.

Katsotaanpa edellisen tee mangaa -postauksen viimeistä kuvaa kontekstissaan. (Oikealta vasemmalle.)

Kentaro Takekuma viisasteli aikoinaan, että “mangakana elää helppoa elämää: saa mennä nukkumaan keskipäivällä ja herätä viideltä iltapäivällä.”

Tämä ei ole Takekuman aikataulu, vaan Nurarihyon no Magon tekijä Hiroshi Shiibashin. Se lienee kuitenkin aika yleispätevä, mitä viikkolehtiin piirtäviin mangakoihin tulee… Huomatkaa hehkeä vapaa-ajan määrä.

Siinä vaiheessa kun rahaa alkaa virrata kukaan ei tietenkään enää ylläpidä tuollaista työtahtia.

Vähänkään veteraanimmat tekijät pitävät yleensä viikon loman kuukauden välein, kuten Ken Akamatsu kertoo tässä lyhyessä haastattelussa:

Kulutin aikoinaan yhden iltapäivän skannaamalla tätä sarjakuvaa Ilta-Sanomista. (Laatu on se mikä on, koska paperinlaatu on se mikä on.)

Vuosi sitten syksyllä lueskelin animesovitusuutisen innoittamana Hiro Fujiwaran Kaichoo wa maid-samaa ja aloin pohtia syytä siihen, miksi tyttöjen sarjojen poikahahmot käyttäytyvät säännöllisesti kuin pällit.

Samaa vikaa on tietysti myös poikien sarjojen tyttöhahmoissa, mistä onkin viime kuukausina keskusteltu paljon ja ansiokkaasti. Mutta johtuuko koko ilmiö sitten tekijöiden kykenemättömyydestä käsikirjoittaa luontevasti vastakkaisen sukupuolen edustajia, vai onko kyseessä tietoinen tehokeino?

Ja onhan naispuolisiakin poikien ja miesten sarjojen tekijöitä sitä paitsi läjäpäin.