Khal-Annat, punainen tuuli

Aika ironista loppujen lopuksi... sitä tekee vuoden verran töitä tekijän kanssa, vuodattaa litroittain hikeä tämän teoksen puolesta ja valvoo vielä useampia öitä siihen päälle. Mutta sitten kun aika koittaa, ei keksikään lopputuloksesta mitään sanottavaa.

Ehkä niin on parempikin - jokaisenhan kannattaa muodostaa oma mielipiteensä oman kokemuksensa perusteella. Lukekaa näyte jos viitsitte, tulkaa Nekoconiin ostamaan loputkin jos kiinnostaa. Minua ainakin viehättää Maaritin omaperäinen maailmansuunnittelu, ja vaikka teoksen jokainen visuaalinen puute loistaakin silmiini kuin tuhat aurinkoa (en ole niille sokea, kaikkea muuta) en vain voi olla pitämättä tästä teoksesta. Kenties se johtuu omasta työpanoksestani siihen?

Tämä on vähän niin kuin Kill Bill; siitä tuli lopulta niin pitkä, että se piti jakaa kahtia. Tarinan jälkimmäinen puolisko ei välttämättä ehdi julkaistuksi Animeconiin - ei sillä etteikö se hyvällä mallilla olisi; ensimmäinen osa on lagannut painossa Kikuconista asti - mutta onhan näitä muitakin tapahtumia vielä tälle vuodelle.