Tee mangaa: puhekuplat

Jostain syystä puhekuplat ovat monesti viimeinen asia, jota aloittelevat sarjakuvantekijät ajattelevat. Ne ovat kuitenkin myös yksi ensimmäisiä asioita, joista lukijat huomaavat että jokin on vialla. Yleistäen voisi sanoa, että puhekuplia ei yleensä huomaa ennen kuin niissä on jotain vialla.

Young Kim: Twilight: The Graphic Novel

Suoraan sanoen en ole tätä ennen nähnyt yhtään sarjakuvaa, joka näin selkeästi olisi piirretty ENNEN kuin joku muu on vain lätkinyt puhekuplat kuvien päälle. Hyi helkkari.

Toki kuvien päälle asetellut läpikuultavat puhekuplat ovat yksi shoujon perinteisimmistä tehokeinoista. Mutta ne ovat kuitenkin juuri sitä - tehokeino. Jos niitä käyttää liikaa dramaattisten kohtausten ulkopuolella, ne menettävät helposti merkityksensä.

Matsuri Hinon Vampire Knight.

Mutta puhekuplilla voi olla muitakin funktioita kuin kertoa häntänsä suunnalla kuka puhuu. (Itse asiassa nimenomaan mangassa hännät ovat usein lähes olemattomia.)

Vasemmalla: Takako Shimuran Aoi Hana. Oikealla: Milk Morinagan Girl Friends.

Kuplien muoto voi ilmaista äänensävyä: kun huolettoman pyöreäreunaiset kuplat asetetaan kontrastiin kulmikkaamman tai epämääräisemmän muotoisen kuplan kanssa, saadaan helposti aikaan hermostuneempi äänensävy. Kiemurtelevat ääriviivat kielivät kiertelevästä äänensävystä, ja teräväkulmaisella kuplalla saadaankin sitten aikaan jo huutoa. Tämä on yleismaailmallinen sarjakuvatekniikka, joka on tuttu länsimaistenkin sarjakuvien lukijoille.

Mangalle ominaisempaa onkin sitten jo se, että jos hahmot näkyvät ruuduissa liian kaukaa jotta hienovaraisemmat ilmeet näkyisivät (tai eivät näy ruuduissa lainkaan) voidaan puhekupliin lisätä lisäinfoa. Esimerkiksi Girl Friends -esimerkissä näkyy hermostuksesta kertovia punastusta ja hikipisaroita. Aoi Hana -esimerkin pikkuruudussa puhekuplat täyttävät koko ruudun, joten niihin lisätyt pikkupäät kertovat mikä repliikki on kenenkin. Toisissa sarjoissa olen nähnyt yksinkertaisempiakin visuaalisia vinkkejä: esimerkiksi puhekuplaan lisätyt pienet silmälasit ajavat monesti saman asian.

Jos kuplan poikkeuksellisen muodon asettaa kohtauksen valokeilaan, saa tunnelmaakin väännettyä helposti haluamaansa suuntaan:

...Ja tekemällä kuplasta selkeästi sen sisältämälle repliikille liian ison voi saada tilanteen mukaan useita erilaisia efektejä. Tässä kyseessä on huuto avoimessa tilassa, mutta toisenlaisessa tilanteessa ja toisenlaiseen repliikkiin yhdistettynä kyseessä voisi olla vaikkapa hiljainen soperrus.

Nämä ovat tietysti tyyliseikkoja, ja riippuvat siten täysin siitä sopivatko ne teoksen tyyliin. Mangakerronta ei ole tyyli, vaan lajitelma tyylejä.