Huonoa animea

Aikoina muinaisina - ennen vuotta 2009, siis - conien puheohjelmia ei ollut tapana videoida ja laittaa jakoon kaikelle kansalle. Satunnaisia armopaloja toki löytyy. Animecon III vuonna 2004 oli ensimmäinen tapahtuma josta julkaistiin muutama luentonauhoite (joskin ilman havainnemateriaalia puolet vitseistä menee ikävästi ohi). Seuraavassa Animeconissa Helsingissä 2006 julkaistiin jokunen cosplayvideo ja kunniavieraan luento, joskin ikävän kaukaa kuvattuna ja huonolla äänenlaadulla.

Katsojienkin kuvaamia videoita toki löytyy muutamia. Tämä on kahdeksaan osaan pilkottu Kempin luento mainitusta vuoden 2006 Animeconista. Se on ladattu YouTubeen seuraavana vuonna - kuinka moni muistaa sen vielä?

Jessus, Paasitorni oli ahdas. Ja kuuma.

Yleisö nauraa vanhahtavalle ysärityylille, yltiödramaatisuudelle ja kehnolle tarinankerronnalle, mutta Kemppi tuntuu pääsevän vain vaivoin yli siitä että hänen mielestään tuotantoarvot ja ulkoasu määrittävät onko jokin hyvä vai ei - jopa sellaisissa tapauksissa joissa videonäytteet edustavat tarinankerronnan pohjanoteerauksia, kuten Amon Sagan tapauksessa. Mitä nyt yltiöpäinen fanservice kelpaa myös kriteeriksi. Hmm hmm.

Luennon seuraavana vuonna Jyväskylän Animeconissa esitetystä jatko-osasta ei tunnu löytyvän videota. Kaikeksi onneksi siitä on kuitenkin tallella edes äänite, jonka voi ladata koko 70-minuuttisessa ja 58-megatavuisessa komeudessaan tästä. Juna- tai automatkojen ratoksi!

Jaksoa katsomatta

Kierrätys on päivän sana! Joten tällä kertaa saatte katsoa Desuconin luentoni. Ajattelin alun perin itse asiassa postata luennon muistiinpanot tekstinä siten kun ne kirjoitin, koska netissä on huomattavasti mukavampi lukea tekstiä kuin katsoa puolentoista tunnin mittaista videota. Tajusin tekstiä katsoessani kuitenkin, että se sopii blogipostauksesti varsin huonosti. Tekstinpätkät ovat lyhyitä, ja lähes jokaisen kappaleen jälkeen tulisi tulla YouTube-video. Äänenlaatu olisi varmasti siten parempi, mutta sellainen määrä upotettuja videoita olisi vain linkkimädän kerjäämistä.

Sain jokin aika sitten valmiiksi myös videoiden tekstittämisen (ensimmäisen klipin myös englanniksi, mutta muut ovat edelleen työn alla), koska parissa kohtaa molotan harvinaisen nopeasti ja epäselvästi. Yritän korjata asiaa DesuTalksiin mennessä...

Huomasin kaksi asiavirhettä. Toinen oli se että sanoin vahingossa Viralia Kaminaksi (korjasin sen tekstityksiin), mutta huomaatteko toisen?

Myös tahaton viestintä välittää viestiä

Huumorirajoitteisille tiedoksi, että seuraava teksti on parodiaa. Tarkkanäköisimmät voinevat spekuloida siitä mistä se sitä on.

Desuconin järjestämisestä on vierähtänyt jo lähemmäs kolme viikkoa, ja Otakunvirkakin on viettänyt sen ajan hyvin ansaittua kesälomaa. Conin järjestämisessä on nimittäin melkomoinen määrä työtä - sen verran, että muutama uneton yö ei siihen ihan riitäkään. Niistä viimeisin tuli vietettyä conilauantaina green roomissa AMV-kisan keynote-esitystä pikkutunneille asti viimeistellessä. Siinä ehtii jo sitkeinkin coninjärjestäjä päättää mielessään "ei koskaan enää" useampaan otteeseen...

Vaikka ei sillä, etteikö työtä olisi riittänyt conin jälkeenkin! Yli-innokas siivoojalauma ehti sunnuntain loppupuolella heittää roskiin pinon näytteilleasettajien valmiiksi täyttämiä ennakkovarauslomakkeita, jotka olin huolella valmistellut oman vaivannäköni vähentämiseksi. Tästä johtuen myös coninjälkeiseen sähköpostitteluun on uponnut tavallista enemmän aikaa, mikä ei tietenkään ollut kivaa kun samalla piti olla tien päällä lomareissulla.

Mistä päästäänkin siihen, että coninjärjestäminen on yleensä varsin tuhoisaa parisuhteille - silloinkin kun puoliso on myös mukana coninjärjestämisessä voivat työ ja arkiriidat mennä sekaisin, ja tuloksena saattaa olla ikävä kobra ja mungo -tilanne. Ja etenkin silloin jos puoliso ei ole coninjärjestämisessä mukana saattaa tältä löytyä heikosti ymmärrystä sille, miksi toinen notkuu koneella yömyöhään. Vanhemmilla järjestäjillä soppaan saattavat tuoda myös omat mausteensa jälkikasvun vaikutukset kiireisiin.

Conin järjestäminen teettää nimittäin optimitilanteessakin, kuten sanottu, järjettömiä määriä työtä. Harkinnassa onkin erityisten selkääntaputtelutukiryhmien perustaminen ensi vuoden conia varten, jotta jokainen saisi vuorollaan avautua siitä kuinka paljon on tehnyt conin eteen ja kuinka vähän hänen työpanostaan arvostetaan. Sillä kiittämätöntä hommaahan tämä on, kun kävijät ovat tyhmiä tolloja jotka eivät paitsi ymmärrä omaa parastaan myös valittavat aivan kaikesta. Eivätkö ne ymmärrä, että tämä on vapaaehtoistyötä? Tekisivät itse paremmin, jos ei kerran kelpaa.

Conin valmistelut vaativat järkyttävän määrän etukäteen hoidettavia asioita - lupa-asioita, neuvotteluja poliisin kanssa, lupa-asioita, dialogia Teoston kanssa, lupa-asioita, voitelurahoja, lupa-asioita... Järjestyksenvalvojia tulee olla ehdottomasti riittävä määrä, sillä turvallisuus on luonnollisesti tärkein mahdollinen asia. Mikäli ihmisillä ei ole turvallista ei koko tapahtumaa voida järjestää. Huhu kertoo, että vuoden 2009 tapahtumassakin oli kuulemma aivan liian vähän järjestyksenvalvojia; hyvä ettei kukaan kuollut.

Vaikka tietystihän joka conissa on vähällä kuolla ihmisiä - järjestäjiä nimittäin, liikarasitukseen.

Myös paikan päällä riittää nimittäin isoa ja pientä nysvättävää - on ohjelappuja suunniteltavana, tulostettavana ja teipattavana, nimibadgeja aakkostettavana ja jaettavana, tavaraa roudattavana kaupungista toiseen ja rakennuksen päästä päähän. Iso kasa pöytiä ja tuoleja ei siirry hetkessä, saati sitten pelisalin vaatimat televisiot. Oikeanlaisen tussin katoaminen saattaa aiheuttaa varsin noloja tilanteita, kun sadat ihmiset tuijottavat kunniavieraan livepiirtämistä lavalta. Puhumattakaan niistä kuuluisista jatkojohdoista, joita on aina liian vähän. Jotkut hullut uskaltautuvat jopa pitämään puheohjelman tai pari tähän päälle.

Loppukaneettina voisi siis todeta, että conin järjestämisessä on aivan hirvittävästi työtä. Mutta kannattaa silti tulla tarjoutumaan coninjärjestäjäksi, sillä jostain syystä meillä tuntuu olevan aina pulaa tarjokkaista - vaikka hauskaa se oikeasti on! Ja sitä paitsi ainakin työvoima kelpaa aina.

Teoriaa ja käytäntöä

Niidel peräänkuulutti aikoinaan conien erikoistumista perimmäisenä ajatuksenaan tietysti se, että japaniaiheisia tapahtumia on jo sen verran paljon, että niille kaikille ei vain riitä kävijöitä jos ne kaikki olisivat samanlaisia. Tällaista kehitystä onkin ollut havaittavissa; Tsukicon on tietysti aina ollut jrock-tapahtuma, Tracon on painottunut sisältötarjontaansa sellaiseen johon kävijät voivat omakohtaisesti osallistua, ja viikko sitten pidetty toinen Bakacon oli tällä kertaa lähtenyt CosplayGaalan jalanjäljissä selvälle cosplaytapahtumalinjalle. Desuconin ideana on ollut painottua puheohjelmaan, etenkin manga- ja animeaiheiseen sellaiseen. Syynä on alusta alkaen ollut paitsi ideologinen - jotta animeharrastamienn pysyisi animen harrastamisena sen oheisilmiöiden sijaan - myös käytännön peruste: tapahtuma pysyy miellyttävämpänä sekä kävijöille että järjestäjille, kun otetaan selkeä kohdeyleisö ja pyritään miellyttämään sitä.

Mutta tietysti eräät ovat alusta alkaen olleet sitä mieltä, että yritti tapahtumasta tehdä miten erilaista hyvänsä kävijät tulevat kuitenkin todennäköisesti näkemään sen melko samanlaisena muihin tapahtumiin verraten. Sellaistakin on kuulunut, että varsinkaan Desuconin tapauksessa toivottua kohderyhmää nyt ei vain yksinkertaisesti riitä tarpeeksi, ja hengaajaernuja tulee silti olemaan.

Kenties, kenties ei.

Kuunnellessani muiden juttuja Conconista ja lukiessani nettiin laitettuja luentoslaideja mieleeni tuli kuitenkin muuan seikka, joka saattaisi hyvinkin osoittaa että kohderyhmäajattelulla on kuin onkin merkitystä.

Jokaisella vähän nörtimmällä harrastuksellahan on tunnetusti ristinään omat vähemmän toivotut lieveilmiöharrastajansa, jotka tunkevat massoittain tukkimaan jokaisen alan tapahtuman - demoskenellä pelaajat, roolipelaajilla larppaajat (ainakin aikoinaan...), animeharrastajilla cossaajahengaajat. Ainoa fandom josta tällainen massa tuntuu puuttuvan on scififandom - eikä syytäkään tarvitse kaukaa hakea! Finncon on aina ollut scifikirjallisuustapahtuma eikä ole mennyt massojen mukana sinne mikä suurta yleisöä kiinnostaisi. Suomessahan on tällä hetkellä jopa oma scifille omistettu TV-kanavansakin; juuri sen mainstreamimmaksi ei harrastus taida voida päästä.

Tästä huolimatta Finnconin järjestäjät ovat vuodesta toiseen tehneet uskollisesti omaa juttuaan, ja "Farscape feministisestä näkökulmasta" ja "Futuraman obskuureimmat intertekstuaalisuudet" (näin lonkalta heitettyinä esimerkkeinä) loistavat ohjelmakartassa poissaolollaan. Samoin tekevät nolot klingon- ja stormtrooper-cossaajat, eikä kunniavieraiksi kutsuta mitään Joss Whedoneja vaan ainoastaan kirjailijoita. Suomalaisen harrastajiston harmaudella ja asiallisuudella on jopa ylpeilty sitä ihmetelleille ulkomaalaisille.

"In Finland we don't modify our ears."

-Joku suomalainen jollekin ulkomaalaiselle jossakin Tähtivaeltajan numerossa, jota en nyt onnistu löytämään

Onhan se tietty vähän hassua, että vaikka muuta audiovisuaalista scifiä karsastetaan ovat scifiharrastajat kovasti toivomassa käännynnäisiä uusiksi scifiharrastajiksi nimenomaan animeharrastajien suunnalta - pääasiassa siksihän Animeconia on Finnconin kyljessä siedetty. Mutta kenties kyseessä on enemmänkin oman lehmän ojassaolo - kyllähän allekirjoittanuttakin scifi kiinnostaa, mutta ei niin paljon että viitsisi erikseen lähteä tapahtumaan sitä varten.

Tietysti anime nyt vain sattuu olemaan enemmän nuorta väkeä kiinnostava harrastus kuin scifi, mutta sekin on itseään ruokkiva ilmiö: jos tapahtumien julkisuuskuvan antaa muodostua cossaamisesta ja hengaamisesta eikä asiallisesta piirrettyjen ja sarjakuvien syväanalysoinnista, niin riittäähän sitä nuorisoa kohta laumoiksi asti.

Ja vaikkei vahinkoa ehkä enää voisikaan korjata sen jälkeen kun se on tapahtunut, niin kenties sitä voi ainakin hillitä. Nova tuntui ainakin olevan sitä mieltä että se toimi viimeksi; saa nähdä miten on tänä vuonna.

(Olen muuten viime aikoina asennellut kokeeksi erinäisiä jakonamiskoita tuonne alemmas. Saa painella jos haluaa!)

Ippaicon

Turun animeseura - jolle Animecon-nimen hallinta perinteen nojalla kuuluu - on päättänyt myöntää Animecon-nimen käyttöoikeuden vuodeksi 2012 Ippaille, "anime manga cosplay tuotteiden erikoisliikkeelle". Firma aikoo järjestää Animeconin Helsingissä itsenäisenä tapahtumanaan kesällä 2012.

Ei sillä että olisin sitä mieltä, että kaupalliset motiivit ja kävijöiden kannalta hyvä tapahtuma eivät voisi kulkea käsi kädessä... suurimmat maailmalla järjestettävät tapahtumathan nimenomaan ovat ammattimaisesti järjestettyjä. Niiden ero tähän tilanteeseen on toisaalta se, että ne ovat ammattimaisten tapahtumanjärjestäjien järjestämiä - eivät sellaisen tahon, joka yleensä on ollut tapahtumissa myyjänä. Ei tarvita kummoista päättelykykyä huomaamaan tällaisten tahojen välinen eturistiriita.

Maailmalla järjestettävät kaupalliset tapahtumat ovat kalliita voidakseen kilpailla sisällöllään, mutta Suomessa kävijäkunnan maksimointi onnistuu vielä toistaiseksi lähes ilman mitään sisältöäkin - pelkällä Animeconin nimellä. Lähes kaikki tapahtumat ovat nykyään jo pääsymaksullisia, mutta asenne jonka mukaan pääsymaksu ei vain "kuulu" tällaisiin tapahtumiin elää edelleen vahvana - etenkin tapahtumien myyjissä, koska heidän etunsahan on toki että tapahtumaan saapuu mahdollisimman paljon ihmisiä lompakot tanassa ja, mikä tärkeintä, täysinä. Mikäli kyseinen myyjä on myös tapahtuman järjestäjä mielipide saattaa tietysti muuttua, mutta sitten voidaankin miettiä tulevatko ne rahat menemään tapahtuman laadun parantamiseen vai johonkin muuhun. Kävijöitä - jopa maksavia sellaisia - tulee joka tapauksessa riittämään, kuten Tsukicon meille osoitti, ja coni saa rauhassa pelkistyä pelkäksi isoksi myyntipöytäsaliksi.

Suurin tilanteeseen liittyvä ongelma on tietysti brändiin liittyvä. Animeconilla ei kenties ole perinteitä, järjestäjiä tai mitään muutakaan - eikä kukaan rakasta sitä, kuten niidel jokin aika sitten osuvasti summasi - mutta se mitä sillä on on tunnettuutta. Se on kymmenen vuoden ajan lukemattomien harrastajien hiellään ja verellään rakentama brändi, jonka lätkäiseminen minkä tahansa tapahtuman otsaan tulee takaamaan tuhansien ihmisten kävijämäärän - ja se ollaan nyt antamassa kaupallisen toimijan käyttöön ilman mitään korvausta tai takeita siitä, että tuota brändiä tultaisiin käyttämään fandomille edullisella tavalla.

Tilannettahan voisi tietysti kiertää jättämällä firman kokonaan pois välistä ja järjestämällä tapahtuman nimellisesti "yksityishenkilönä" - vaikkapa yhteistyössä jonkun paikallisen yhdistyksen (kenties Yaman) kanssa, joka voidaan merkitä papereihin viralliseksi järjestäjäksi. Ilmeisesti näin on tarkoitus tehdäkin. Eri asia sitten on se tuleeko kukaan harrastaja näkemään tässä mitään eroa, kun yrityksen saamat hyödyt ovat kuitenkin samat... tai tapahtuman verovapauden johdosta jopa suuremmat.

En tietenkään sano että tilanne välttämättä petaisi junaonnettomuutta - voihan olla, että riittävän suurella henkilökohtaisen kiinnostuksen määrällä tapahtumasta yllättäen tuleekin kaikkia osapuolia miellyttävä. Toivoa sopii.

Muokkaus 5.4: Lisättäköön, että tämä postaus oli siis aprillipila. Korkeammat voimat suojatkoon meitä medialukutaidottomilta.

Bikinirajapolitiikkaa

Ensi kuussa ollaan pitämässä Tampereella Concon, Suomen ensimmäinen vapaaehtoistapahtumien järjestäjien seminaari. Idea on vallan loistava, sillä se on ainakin minulle selventänyt sitä kuinka erilaisia jo pelkästään animetapahtumienkin järjestäjät ovat mentaliteeteiltaan ja arvopohjiltaan - roolipeli-, scifi- ja lanitapahtumista puhumattakaan. Yhdeksi keskustelunaiheeksi tapahtuman irkkikanavalla nousi muutama päivä sitten kävijöiden vähäinen pukeutuminen ja se, miten sitä tulisi rajoittaa sekä heidän itsensä että conien turvallisuuden vuoksi. Keskustelun seuraaminen oli varsin silmiä avaavaa.

Vasemmalla oleva cossi on Impstatuksen, oikealla oleva puolestaan Bladon. Molemmat ovat olleet Animeconissa sallittuja asusteita (joskin Traconissa Bladoa käskettiin vetämään vaatetta päälle). Saa nähdä ovatko jatkossa.

< Kateen> Me muuten tehtiin FCAC2011:ä varten periaatepäätös.

< Kateen> Asussa joka peittää ei-vähempää-kuin-bikinit saa olla. sitä vähemmissä ei. ja etukäteismarkkinoinnissa on vähäpukeisuusvaroitus :P

< HeikkiHei> Mutta niinhän se menee, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Sen takia liian vähäinen pukeutuminen on imho pidettävä mahdollisimman karsittuna. Kun ei ne aikuiset liian vähissä vaatteissa ole nättejä, mutta lapset ja esiteinit liian vähissä on jo lähellä rikoslain tulkintoja. Ja houkuttaa aivan vääriä lieveilmiöitä.

< HeikkiHei> Ja sit kun ihmiset saa hyviä ideoita, "testataas, pääseekö tällä", niin ilmestyy ihana yöllinen Borat-uikkari

< Kateen> mut jooh, kenenkään ei o akuutti tarvis pukeutua conissa bikineitä vähempään. Ja jos on, nin sitten käytetään ihosukkaa ja maalia.

< HeikkiHei> Suosittelen pitämään myös Infotiskillä (tai vastaavassa) paria vilttiä, joilla saa tehtyä hyvin nopean verhoamisen.

<@snorri> mun mielestä conin järjestäjillä on conista vastuullisina ihmisinä oikeus ja velvollisuus määritellä tilanteen mukaan, mikä on liian vähän

<@snorri> ei tule sanomisia sitten jälkikäteen

<@snorri> tai jos tuleekin, niin asiaan ainakin reagoitiin

< Kateen> Hyvä olla jonkinlaiset määrittelyt, että kenenkään pää ei joudu turhaan vadille siksi, että sen säädyllisyyskäsitykset Poikkeaa verrattuna muihin conilaisiin.

< HeikkiHei> Siksi vedotaan _aina_ja_ikuisesti_ Suomen lakiin (tai Conin sääntöihin, mieluummin silti lakiin). Ei jätetä mitään sen ihmisen oman siveyskäsityksen varaan

< Kateen> Kuten todettua, mun puolesta ihmiset sais halutessaan olla vapaasti vaikka alasti, mutta kun kyse on osittain tyhmistä pennuista, jotka ei vielä kykene määrittelemään oikein tekojensa seurauksioa, niin pitää määritellä jonkin sortin raja.

<@snorri> Kateen: se on conin maineen kannalta vähän ikävää, jos jokin taho alkaa levittää juttua siitä, miten conissa sallittiin ties mitkä puvut

<@snorri> varsinkin alaikäisten kanssa pitää olla varovainen, kiinnostuu viranomaisetkin äkkiä

< Kateen> snorri, ninpä.

< Kateen> ja siitä syystä juuri rajoitukset - koska yhteiskunta on persiistä ja tenavat tauloja

< HeikkiHei> Rikoslaki

< HeikkiHei> 21 § (24.7.1998/563)

< HeikkiHei> «Sukupuolisiveellisyyden» julkinen loukkaaminen

< HeikkiHei> Joka tekee julkisesti «sukupuolisiveellisyyttä» loukkaavan teon siten, että se aiheuttaa pahennusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, «sukupuolisiveellisyyden» julkisesta loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

< HeikkiHei> Ja huomatkaa kohta, "aiheuttaa pahennusta" tarkoittaa, että jos edes yhtä ihmistä ahdistaa, että setä tai täti tai tyttö tai poika on alasti tai liian vähissä vaatteissa, se on mahdollisesti tuomittavaa

<@snorri> harvapa sitä haluaa tapahtumalleen ikävää mainetta, vaikka miten itsestä tuntuisi, että bikinit conissa on ok

<@snorri> poliisin mielestä liika varovaisuus ei pitäisi olla haitallista

<@snorri> ja poliisi se viimekädessä antaa coneille luvat

<@snorri> ja viheltää pelin poikki jos niin huvittaa

<@snorri> itseään siinä puukottaa selkään jos ei pidä välejä yllä viranomaisiin

<@snorri> varsinkin kun suomessa homma toimii niin, että con voidaan keskeyttää, jos on epäilystä yhtään mistään alaikäisten prostituutioon asti

<@niidel> nyt tulee kyl sellasta juttua et meitsi pistää yakety saxin soimaan

<@snorri> niidel: no nää on vaan niitä asioita mitä ois syytä ajatella. kävijöiden turvallisuus ja oma oikeusturva, ei mitään pikkuasioita

<@snorri> on pelkästään ylimielistä sanoa, ettei jotain koskaan tapahdu, joten sitä ei tarvi ajatella

(Keskustelusta on poimittu avainkohdat - kokonainen logi, jossa puhutaan myös myös mm. tapahtumasta ilmoittamisesta poliisille, löytyy täältä. Nikit tuskin ovat monellekaan tuttuja, mutta niiden takaa löytyy sekä Ropeconin että parinkin eri Finnconin järjestäjiä.)

Keskustelu on kiintoisa. Miten "bikinien verran peittävä" määritellään? Kelpaavatko Wicked Weaselin bikinit? Tällainen asu mitä ilmeisimmin käännytettäisiin ovelta, mutta entäpä tällainen (niin shopattu kuin tuo kuva onkin)?

Tulkinnanvaraista. Mutta niinhän laki on aina! Asian selvittämiseksi niidel kysyi asiaa rikos- ja prosessioikeuden yliassistentilta ja oikeustieteen tohtorilta Mikko Vuorenpäältä. Vastaus kuului näin:

Voisin todeta, että pidän hyvin epätodennäköisenä sitä, että poliisi hajottaisi tapahtumanne RL 17:21:n nojalla. Ellette sitten ole kaavailleet siten, että tämä bikini-kierros järjestetään Tuomiokirkon sisällä.

-Mikko

Eittämättä en muista ikinä kuulleeni, että poliisi olisi hajottanut tapahtumia alaikäisten epäsiveellisen pukeutumisen vuoksi. Juopottelun ja holtittoman käytöksen takia toki, mutta animetapahtumissahan ei sellaista ole. Järjestetäänhän tässä maassa kymmenittäin rockfestareita joissa viina virtaa ja alaikäisiä höylätään, mutta silti ne saavat jatkua vuodesta toiseen. Vähän tarkemman luupin alla ovat konemusiikkifestivaalit, mutta animetapahtumillahan on tunnetusti aika lailla erilainen maine niihin verrattuna - cosplayhan nähdään käytännössä lasten harrastuksena, ei juuri mitenkään naamiaisia kummempana.

Ylipäätään tuntuu vähän siltä, että asioihin suhtaudutaan - edelleen - vähän liikaa sillä oletuksella että muuta maailmaa oikeasti jotenkin kiinnostaa parin nörtin viikonloppupukeutuminen. Kyllähän Helsingin keskustassa järjestetään joka vuosi sambakarnevaalikin, jossa pukeutuminen on vähintään yhtä värikästä ja niukkaa - ilman että poliisi tai lehdistö vetää hernettä nenään. Ja jopa kaupungin kaduilla eikä turvallisesti kongressikeskuksen seinien sisällä.

Ja entäpä sitten puhe niistä 150-kiloisista nörteistä, jota täydessä logissa myös sivutaan? Tarkoittaako se, että yllä olevista cosseista oikea olisi sallittu, mutta vasen ei? Jos ei ole korrektia katsoa että laiha ihminen ei herätä asullaan pahennusta mutta ylipainoinen herättää, onko sitten sen korrektimpaa kategorisesti kieltää laihojenkin ihmisten paljastava pukeutuminen jotta ei tarvitsisi katsella ylipainoisia sellaisissa vaatteissa?

Tietysti pahimmatkin ihonsensuroijat myöntävät, että oman järjen käyttö on sallittua ja asioissa on toimittava tilannekohtaisesti - ja näinhän on toki tehtykin. Järjestyksenvalvojat esimerkiksi puuttuivat alla olevan kaltaiseen asuun pukeutuneen Fifth Element -cossaajan vaatetukseen viime kesän Finncon-Animeconissa, koska se katsottiin liian niukaksi - mutta conin jälkeen järjestäjät kuitenkin pahoittelivat asiaa henkilölle, ja myönsivät että puuttuminen oli ollut asiatonta. Mieltä kaihertaa edelleen kysymys siitä olisiko mitään anteeksipyyntöä kuulunut, jos kyseessä ei olisi ollut scificossaaja...

Argumentit vähäisen pukeutumisen kieltämiseksi tuntuivat minusta hämmästyttävän tutunkuuloisilta, ja pohdin useita tunteja miksi. Tajusin asian vasta kun keskustelu jatkui hieman myöhemmin toisaalla: kyseessähän olivat ihan samat argumentit kuin kaikissa mahdollisissa lapsipornonsuodatuskeskusteluissa!

<@ptj_tsubasa>http://i14.photobucket.com/albums/a343/ptj_tsubasa/blogikuvat/impstatus.jpg siveetöntä

<@ptj_tsubasa> jiiveet tulee huovat valmiina peittämään tuollaisen näkyvistä

< WuMing> no on toi aika nihkee kyl, tsubasa

<@ptj_tsubasa> kuis?

< WuMing> jos se on täysikäinen ja esiintyy lavalla niin sit ehk, mut jossai yleisön keskuudes aika meh kyl

<@ptj_tsubasa> uimarannallakin näkee niukempia musta

< WuMing> con != uimaranta

<@ptj_tsubasa> ja sama kai se on yksityistilaisuudessa kun ei ole mummoja joita säikytellä

< WuMing> sanoo likaiset nuoret pojat jotka haaveilee kauniista naisista ja kuolaa tollasta varmaan kans livenä

<@ptj_tsubasa> mjaa mjaa.

< WuMing> niin ja sit kun se asu aiheuttaa pahennusta jollekulle ni tulee tuomioo ja coni laitetaan top tykkänään poliisin toimesta

< WuMing> syy miks ois hyvä pitää säädylliset vaatteet julkisesti, sit lavalla voi olla niukemmassakin cossissa

<@kekimmo> öö, se aiheuttaa pahennusta käytävällä muttei lavalla?

< WuMing> se on ihan eri juttu et joku on turvallisesti lavalla

< WuMing> kun että se on turvattomana ihan mis vaan

<@Ana> WuMing: vähän luulen, että bikineissä esiintyminen ei johda ihan siihen, että karhuryhmä tulisi sulkemaan conin

<@Ana> tuskin ketään keskellä metsähalliakaan raiskataan

< WuMing> mutkun te ette ajattele uhkaskenaarioita

< WuMing> vaan kuolaatte vain.

Voidaanko oikeasti sanoa että vasemmalla oleva Final Fantasy -asu on käyttäjälleen suurempi turvallisuusriski kuin oikealla oleva He is my master -asu, vaikka jälkimmäinen peittääkin enemmän ihoa?

Heti kun puolustat jotain joka liittyy jotenkin seksiin vastapuoli alkaa vihjailla, että kaikilla asian puolustajilla on selvästi oma lehmä ojassa. Kaikkihan varmasti tuntevat "vain pedofiilit vastustavat lapsipornon internetsuodatusta" -argumentin? Yhteyksiä löytyy muitakin: toisella puolella on se että yritetään suojella jotakuta abstraktia "jokamiestä" loukatuksi tulemisen tunteelta (tai joitain muita sellaisen mahdollisilta seuraamuksilta), toisella puolella taas ihmisoikeudet - tässä tapauksessa ihmisen oikeus pukeutua lain sallimissa rajoissa niin kuin huvittaa. Hupaisin yhteys on sen painottaminen, että kävijät ovat nuoria ja tyhmiä eivätkä itse tajua mitä tekevät - joten jonkun muun täytyy ajatella heidän puolestaan! (Alaikäisten tapauksessa vieläpä jonkun muun kuin heidän vanhempiensa.)

En varmaan ole ainoa jonka mielestä tämä on paitsi aliarvioivaa myös melkomoisen loukkaavaa.

Eräät kun saattavat oikeasti haluta pukeutua viikonlopun ajaksi puputytöiksi, bikinibeibeiksi tai vesirajahameisiksi demoneiksi; kokemuksesta voin sanoa, että siitä saatava ilo ei ole aivan vähäinen. Keskimääräiselle järjestyksenvalvojalle voi ehkä olla vaikeaa ymmärtää miten jokunen kangasriekale voi olla niin tärkeä asia että niiden käyttämisen kieltäminen saattaisi pilata koko viikonlopun, mutta niin se vain on. Pahimmassa tapauksessa roolipelejä tai scifiä harrastava järjestyksenvalvoja ei edes näe animecosplayasuja hahmoina, vaan vain satunnaisena massana tyhmiä vaatteita - ja asiaan suhtautumisen vakavuus on sen mukaista. Ihan samalla tavalla kuin niiden huolella tehtyjen leikkipyssyjenkin kanssa.

Kaikkien Suomessa järjestettyjen animetapahtumien historiassa on sattunut kaikkiaan kaksi tapausta, jotka ovat aidosti vaatineet järjestyksenvalvojien puuttumista asiaan. Vuoden 2003 Animeconissa Turussa joku neropatti kiskaisi katanan sen omistajalta ja huitaisi sillä ohikulkijaa jalkaan, ja vuoden 2009 Animeconissa Helsingissä conipaikan lähistöllä yritettiin myydä huumeita. Mutta siinäpä se - eikä kumpikaan tapaus liity vähäpukeisuuteen mitenkään.

Kaikki suomen conitapahtumia kiertelevät järjestyksenvalvojat ovat pitkälti samaa, melko auktoriteettiuskoista porukkaa. Näin myös huhut ja urbaanilegendat kiertävät varsin tehokkaasti ja istuvat sitkeästi - esimerkiksi edellä kuvatun kaltainen käsitys siitä, että poliisi voi tulla sammuttamaan tapahtumasta valot jos siinä vilkkuu liikaa lihaa. Järjestyksenvalvojakoulutusta ei luonnollisesti ole suunniteltu conityylisiä tapahtumia vaan rockfestareita ja muita vastaavia ajatellen, mikä osaltaan lisää coneissa tapahtuvia ylilyöntitoimenpiteitä. Edes muista coneista saadut kokemuksetkaan eivät kaikissa muissa coneissa päde - esimerkiksi Ropecon ja Finncon ovat alkoholillisia tapahtumia (joskin alkoholinkäyttö on niillä rajattu anniskelualueille), animetapahtumat taas pääasiassa täysin alkoholittomia. Tämä tietysti vaikuttaa myös mainittuun poliisin suhtautumiseen.

Hieman ironisesti conitapahtumien järjestyksenvalvonnan hoitamista skenen "omilla" järjestyksenvalvojilla on puollettu perinteisesti nimenomaan sillä, että eiväthän jotkut rahalla palkatut järjestyksenvalvojat ymmärtäisi mitään proppien tai cosplayn päälle, ja saattaisivat ylireagoinneillaan vaikeuttaa kävijöiden elämää. Itse en ole tällaista kuitenkaan havainnut - esimerkiksi Sibeliustalon järjestyksenvalvojat eivät aiheuttaneet minkäänlaisia ongelmia, päinvastoin. "Onhan tää vähän värikkäämpää porukkaa kuin yleensä, mutta työn puolesta kyllä helpoin keikka ikinä", sanoi eräs heistä. "Mitään ei oo tarttenut tehdä." Samaa asennetta ei tunnu löytyvän skenen omilta järjestyksenvalvojilta.

Ja onhan se ihan ymmärrettävääkin. Jos oikeaa tekemistä ei vuosi vuoden perään ole, sitä alkaa tehdä mieli keksiä.

Hallicon

Jokunen vuosi sitten eräät kyyniset sedät vitsailivat sillä, että joku voisi hyvin vain vuokrata jostain ison tehdashallin ja laittaa sen oven päälle kyltin "Animecon". Uhkarohkeimmat naureskelivat, että melkein voisi laittaa parin euron sisäänpääsymaksunkin! Mitään muuta ei tarvitsisi tehdä, eikä kukaan valittaisi. Siihen aikaan se tuntui vielä hauskalta.

Mutta jättäen syrjään sen tosiasian että pari tuhatta ihmistä maksoi kuluneena viikonloppuna ilolla seitsemän euroa siitä että pääsi isoon tyhjään halliin jossa oli myyntipöytiä... Tämänvuotinen Tsukicon oli mielenkiintoinen myös siinä suhteessa että se epäonnistui lähes kaikessa mahdollisessa.

Ihmiset jonottivat tihkusateessa pitkälle iltapäivään, koska lippuja myymässä oli vain pari ihmistä eikä kukaan ollut siitä vastuussa; joku oli hukannut rannekkeita joten sisälle ei voitu ottaa niin paljoa ihmisiä kuin olisi voinut; muotinäytöksen malleja ajettiin kesken vaatteidenvaihdon käytävään koska joku oli unohtanut kertoa että pukuhuoneen täytyy olla tyhjänä bändien kulkiessa sen läpi haastatteluista nimmareita antamaan; osa ohjelmasta peruuntui koska järjestäjien ainoan läppärin omistaja oli lähtenyt illalla kotiin; kesken sunnuntain salista katkaistiin valot useiksi minuuteiksi (kuuleman mukaan "tarkoituksella"); osa myyjistä oli polttanut hihansa pöytien ylibuukkaamisen ja/tai maileihin vastaamattomuuden takia ja jätti kokonaan tulematta; osa ohjelmanjärjestäjistä sai kuulla ovella että joutuu sittenkin maksamaan itsensä sisään, osaa taas käytettiin conin laskuun syömässäkin...

Sitä nyt edes mainitsematta, että conin nettisivuilla lukee edelleen joidenkin aikataulujen selvenevän lähempänä tapahtumaa. Tai sitä, että kävijöille ei ollut lainkaan vettä eikä tuoleja, ja ohjelmaa piti seurata lattialla istuen. (Olettaen että siitä sai edes mitään selvää, koska lavat olivat lähekkäin ja äänentoisto olematonta - silloin kun ääni ei kiertänyt kaiuttimissa.) Kaiken kaikkiaan tilanne oli se, että kukaan ei tiennyt mistään mitään eikä kukaan ottanut vastuuta mistään.

Mutta se siitä - kaikkea tätä on ruodittu jo valmiiksi toisaalla niin Anikissa kuin yhdessä sun toisessakin blogissa, ja tullaan alkuviikon kuluessa varmasti ruotimaan vielä paljon lisää. Loppujen lopuksi voisin kuitenkin heittää villin arvauksen sille, miksi tällä kertaa kävi niin kuin kävi... sellaisen, joka on hyvinkin linjassa sen suhteen mitä kirjoitin Bakaconin jälkeisen postauksen lopussa.

Conilla ei ollut päävastaavaa.

Mitäpä siihen enää voisi sanoa?

Tulisiko vanhempien olla huolissaan?

Yksi toissapäiväisen A-studion otsikoista oli hieman levottomuutta herättävä, mutta loppujen lopuksi itse juttu oli kuitenkin varsin neutraali; Animeconista kertovaan loppukevennykseen oli vain lähdetty hakemaan vähän erilaista näkökulmaa kuin se tavallinen äimistely- ja pällistelysellainen, ja se näemmä sattui heijastumaan otsikkoon asti vähän turhankin kärjistetyssä muodossa. Ja lolitamuoti kummastuttaa näemmä toimittajia edelleen nimensä taksonomialla. Areenasta jakso poistuu parin päivän päästä, joten linkataan sen sijaan YouTube-versio.

"Animelapsi" on varsin mielenkiintoinen halventava kattotermi... Melkein yhtä hilpeä kuin "animisti." Onneksi Finnconin heput eivät pääse kertoilemaan juttuja animefandomista medialle - omia termejään tietysti käyttäen - enää pariin vuoteen.

Edes isäni ei heittänyt löylyä näin kovaa

Ei se kyllä oikeasti niin kovaa heittänyt, pfft. Mutta Gundam-viittaus on Gundam-viittaus.

Desuconista on kohta kuukauden päivät. Palautetta on kuulunut paljon, se vähä pettynyt sellainenkin varsin ennalta-arvattavasta suunnasta. Kaikki on siis suunnilleen mennyt juuri niin kuin arvelinkin.

Puolisentoista vuotta sitten (aikaan jolloin edes ensimmäinen idea oman conin pitämisestä ei ollut juolahtanut mieleeni) kirjoitin erään kirjoituksen, josta kuulemma näki että en ole koskaan yhtään tapahtumaa järjestänyt. Nyt kun asia ei enää ole niin luin sen läpi taas uudestaan ajatuksen kanssa, enkä voi sanoa että näkisin siinä edelleenkään yhtään mitään minkä takana en voisi seistä nytkin. Moni siinä esittämäni ajatus ja toimintatapa otettiin käyttöön Desuconissa sellaisenaan tai hieman soveltaen.

Eräällä suunnalla on ihmetelty miksi ihmiset pitivät Desuconista niin paljon - jopa niin paljon että moni on ehtinyt jo julistaa sen parhaaksi coniksi ikinä - kun kulissien takana meni kuitenkin ihan samalla tavalla pieniä asioita pieleen kuin kaikissa muissakin coneissa. Tällaisen tuumiminen vihjaa aika paljon tuumijan omasta ajatusmaailmasta - eiväthän kulissien takana tapahtuvat mokailut kävijöille asti näy. Eikä kenenkään conikokemus ole kiinni muutaman pikkuasian epäonnistumisesta (vaikka ne näkyisivätkin kävijöille asti), kunhan suuret linjat vain ovat kunnossa - toisin sanoen tapahtumassa on niin paljon sisältöä, etteivät yksittäiset kauneusvirheet pääse muodostumaan hallitsevaksi osaksi conikokemusta.

Con on con, kuten sanottua. Silloin aikoinaan kun idea tapahtumasta syntyi en ajatellutkaan että olemassaoleva tapahtumakonsepti pitäisi jotenkin romuttaa, jotta sen raunioille pääsisi rakentamaan jotain uutta: enemmänkin halusin pitää vain kunnollisen conin. Jotain, joka olisi lähempänä sellaista tapahtuman ideaalia mitä aiemmat tapahtumat ovat onnistuneet kiertelemään usealta eri puolelta, mutta ovat aina jääneet joltain puolelta vajaiksi. Con on con eikä tule muuttumaan messuiksi, elokuvafestivaaleiksi tai seminaariksi pelkästään sanomalla sitä "erilaiseksi sellaiseksi" - ja se on loistava juttu, koska minä pidän coneista. Ainakin oman ideaalini mukaisista sellaisista, vaikka yleensä suomalaiset conit ovat olleet siitä aika kaukana. (Desuconin saaman palautteen perusteella toki moni muukin näemmä jakaa saman ideaalin.)

Desuconin erilaisuus ei siis ainakaan minun mielestäni ole sitä, että se olisi perustavanlaatuisesti jotain ennennäkemätöntä. Ennemminkin se syntyy siitä että korjataan niitä lukuisia puutteita, jotka ovat estäneet aiempia tapahtumia saavuttamasta conin ideaalia ja niitä lukuisia ongelmia, jotka ovat vuosien varrella tahranneet meidän kaikkien conin suunnitteluun osallistuneiden omia kokemuksia conkävijöinä.

Se että con ei mene kiinni kuudelta illalla tuskin olisi kenenkään mielestä conia parantanut, jos ohjelma olisi loistanut poissaolollaan. Myöskään pelisali tai animehuone tuskin olisivat sitä tehneet, jos con olisi mennyt kiinni kuudelta illalla eikä niissä olisi ehtinyt käydä. Pukuhuoneista ei olisi ollut hyötyä, jos siellä olevat peilit ja sinne neuvovat opasteet olisi unohdettu. Kauloissa riippuvat badget olisivat olleet pelkkiä koristeita ilman niiden takapuolelle painettuja puhelinnumeroita. Cosplaynäytös olisi ollut täysi fiasko, jos esiintyjiä ei olisi päästetty jo aiemmin aamulla sisään pukemaan ja meikkaamaan. Animea harrastavat myös me täysi-ikäiset, joten se voi näkyä niin ohjelma- kuin biletarjonnassakin. Myyntipöytien sijoittaminen yhteen tilaan vähän syrjemmälle eikä pitkin talon käytäviä ei ehkä välttämättä miellyttänyt myyjiä, mutta oli sen sijaan kovasti kävijöiden mieleen. Jos ohjelmanumerot olisivat alkaneet viereisissä saleissa eri aikoihin olisi yhden ohjelman seuraamisen takia jäänyt väliin yhden sijaan kaksi muuta. Kaikkea oravaa isompaa asuun kuuluvaa kädessäpidettävää ei tarvitse kategorisesti kerätä pois sisätiloissa, ellei tilanne oikeasti sitä vaadi. Kahvila ilman meidoja olisi ollut vain kahvila. Pääsymaksu sai coneja pääasiallisesti syljenvaihtopaikkoina pitävät jäämään kotiin. Ja niin edelleen.

Pieniä asioita oikomalla ja kaiken tämän yhteen keräämällä saadaan aikaan toimiva paketti ja suuri tapahtuma - ja ainakin minun mielestäni parempi sellainen kuin mitä moni aiempi on ollut.

Ja vielä tämän lisäksi kyse ei ole vain siitä mitä asioita tekee, vaan myös miten. Desucon on asioiden tekemistä itse mahdollisimman vähällä ulkoistamisella ja riippuvaisuudella ulkopuolisista järjestelmistä. Desucon on paitsi sisältöön myös imagoon ja ulkoasuun panostamista ja sitä, että nettisivuja ja ohjelmalehtistä ei tehdä viime hetkessä hutaisten. Desucon on sitä, että innokkaita uusia ihmisiä voi kysellä mukaan aktiivisestikin sen sijaan että vain odottelisi sellaisten ottavan itse yhteyttä. Tätä ja kaikkea muuta.

Kiitos. Ensi kerralla vielä paremmin.

Tunne ihmisesi

Olen viimeksi kuluneiden kuukausien aikana ottanut tavaksi kirjoitella ylös sellaisia hyödyllisiä huomioita tapahtumanjärjestämisestä, joista uskon tuleville sukupolville olevan hyötyä. Ainahan se on mukavampaa jos on edes jonkinlaisia neuvoja olemassa, ja luonnollisesti uudet ihmisetkin lähtevät mukaan paljon mieluummin, kun kaikkea ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä eikä pyörää keksiä uudestaan. Varsin suuri osa näistä huomioista koskee henkilöstönhallintaa - johtuneekohan sitten siitä että nörttipiireissä kaikilla on yleensä joko liian suuri tai liian pieni ego, mutta valitettava totuus on että sosiaalisia kitkoja tulee aina ennen pitkää projektissa kuin projektissa. Mielestäni tärkein listaamani asia ei kuitenkaan koske niinkään henkilöiden välisten ristiriitatilanteiden selvittämistä kuin henkilöiden valintaa. Homma menee näin:

  • On kahdenlaisia vastuutehtäviin tarjoutuvia ihmisiä: niitä jotka ovat aidosti kiinnostuneita tekemisestä ja osallistumisesta, ja niitä joiden oma elämänhallinta ei oikein toimi ja jotka pyrkivät kompensoimaan huonoa itsetuntoaan vastuutehtävillä ja titteleillä. Jälkimmäisistä koituu aina ongelmia, mutta näiden kahden erottaminen toisistaan ihmistä paremmin tuntematta on usein hyvin vaikeaa.
  • Karkeasti yleistäen edellinen tarkoittaa sitä, että titteleillä saa houkuteltua titteleistä kiinnostuneita ihmisiä; tekemisellä (hyödyksi olemisella, osallistumisella) saa houkuteltua tekemisestä kiinnostuneita ihmisiä.

Olin kirjoittanut nämä kohdat jo aikoja sitten, mutta ne tulivat uudestaan mieleeni viime viikonloppuna Bakaconissa.

Tämä on Jelena "Shinkuu" Kiilholma; yksi Traconin IV:n kolmesta animeohjelmavastaavasta, Bakaconin ohjelmavastaava ja Animecon VII:n foorumitiedotusvastaava. Muistakaa hänen nimensä vastaisuuden varalta.

Perjantaina tulin seuranneeksi vierestä, kuinka tapahtuman ohjelmavastaava hengailee ympäriinsä kuvaamassa Idols-julkkista samalla kun muiden järjestäjien puhelimet soivat jatkuvasti tietopimennossa olevien ohjelmanjärjestäjien kysymyksistä. Minkäänlaisia infoja tai aikatauluja ohjelmanjärjestäjät eivät olleet netistä löytyvien lisäksi saaneet, eikä maileihin oltu pariin viikkoon kuulemma vastailtu lainkaan. Luvatuista matkakorvauksistakaan ei oltu tiedotettu, mistä johtuen lauantaina lähti liikkeelle jopa huhu jonka mukaan coni olisi taloudellisissa vaikeuksissa ja että korvauksia ei maksettaisi - sinällään naurettava väite kun ottaa huomioon että Sisälähetysseuran oppilaitos oli lupautunut kattamaan kaikki kyseiset kulut, mutta tietopimennon huomioon ottaen varsin ymmärrettävä sellainen.

Selitykseksi ohjelmavastaava oli kuulemma tarjonnut conin sähköpostijärjestelmän toimimattomuutta. Jännää, että se oli kaikilla muilla toiminut moitteetta.

Osa Bakaconin ohjelmanumeroista jäi näin ollen kokonaan pitämättä, osa korvautui muulla, osa onnistui vain nipinnapin väärien ohjelmatietojen, ilmoittamatta muuttuneiden aikataulujen tai hajonneiden kovalevyjen vuoksi. Osaan tästä ohjelmavastaavalla ei tietenkään ollut osaa eikä arpaa, joten voidaan sanoa Bakaconin vain kohdanneen harvinaisten surkeiden vastoinkäymisten sarjan.

-!- ptjtsubasa [m8uupe00@--D988C8E1.oamk.fi] has joined #piraattipuolue < ptjtsubasa> mites muuten sille Bakaconin luennolle kävi? < ptjtsubasa> kävin vilkaisemassa mutta huone oli tyhjä. < Kivisto> Bakakonista sen verran että jokin siellä päässä kusi < Kivisto> sieltä ei ilmoiteltu takaisin milloin esitelmä mahdollisesti olisi tai missä < ptjtsubasa> kyllähän se lopullisessa ohjelmakartassa ainakin näkyi. < ptjtsubasa> http://bakacon.fi/ohjelma/lauantai < Kivisto> joo nä mä katoin tota vielä pari päivää ennen conia eikä siellä ollut mitään silloin < Kivisto> conin aikana sieltä otettiin sitten yhteyttä ja sanottiin että joku vastaava oli mokannut tai jotain

Sääliksi käy muita, hommansa hoitaneita järjestäjiä. Eikä pelkästään tämän conin vuoksi vaan myös sen vuoksi mitä tämä kaikki aiheuttaa tapahtuman maineelle: ensi vuonna on entistä hankalampaa saada uusia ihmisiä mukaan järjestämään ja etenkin pitämään ohjelmaa, kun ihmiset ovat jo kuulleet juttuja edellisestä tapahtumasta. Erityisen ikävää tämä on siksi että jo tällä kertaa tulonsa peruneita ohjelmanjärjestäjiä (joita oli eräässä vaiheessa aika iso kasa; conin ohjelman kun ei ollut alun perin tarkoitus koostua pelkästä yaoista, harehareyukaista, paraparasta, cosplaysta ja AMV:istä) tulee olemaan aika iso työ maanitella mukaan seuraavalla kerralla - vaikka kuinka vakuuttaisi, että kyvyttömäksi havaittua heikkoa lenkkiä ei päästetä enää conin lähimaillekaan.

Pahinta kaikestahan on, että tällaisen kaaoksen aiheuttaakseen ei tarvitse olla pahantahtoinen tai edes laiska. Riittää, että on täysin vailla pätevyyttä hoitaa omalla vastuullaan olevia asioita - ja liian yksinkertainen tajutakseen sitä. Tämäkin ohjelmavastaava patsasteli kovasti ympäriinsä kyselemässä josko olisi jotain jota hän voisi tehdä - hän ei vain ymmärtänyt, että jos hän ei siinä vaiheessa jo itse tiennyt mitä hänen tulisi tehdä hommat olivat aika huonolla tolalla.

En sano että Shinku olisi välttämättä nimenomaan sen huonomman ääripään edustaja noista kahdesta ylöskirjoittamastani - hänellä on selkeästi innostusta myös itse asioihin, miksi muuten hän olisi suunnilleen joka toisen conin coniteaan itsensä tunkenut. Eri asia sitten tietysti on miten paljon innostus korvaa osaamista kun eteen tulee jotain vaikeaa, tai omistautumista kun eteen tulee jotain tylsää.

Sunnuntain yaoi vs. yuri -paneeli korvautui improvisoidulla Caramelldansen-hetkutuksella. Ilman musiikkia. Taskusoittimen musiikilla.

Mutta joka tapauksessa kyseessä on varsin mittava riski kenen tahansa coninjärjestäjän kannalta: mistä tietää kenelle uskaltaa antaa vastuuta ja kenelle ei, jos työskentelee ei-välttämättä-niin-hyvin-tuntemiensa ihmisten kanssa? Vastuutehtävätarjoukseen vastaaminen myöntävästi ei aina takaa innostusta tehtävän suorittamiseen, eikä innostus takaa kykyjä siitä suoriutumiseen. Tässä maassa on nähty turhankin monta esimerkkiä siitä mitä tapahtuu, kun tekemisestä kiinnostuneet mutta kyvyttömät pääsevät tekemään oman päänsä mukaan ja kohoamaan päättäviin asemiin vain siksi että "vapaaehtoiset eivät kasva puissa."

Helppoa ratkaisua ei luonnollisestikaan ole, mutta vähintään sponsori-, talous- ja ohjelmavastaaviksi tulisi valita yleisesti päteviksi ja luotettaviksi tunnettuja henkilöitä, koska nämä ovat ne vastuualueet joista hyvin pitkälti koko tapahtuman onnistuminen riippuu. (Vaikka, sivumennen sanoen, on tietysti ihan tapauskohtaista miten tärkeänä asiana esimerkiksi tapahtuman sisältöä pitää sen onnistumiselle. Animeconin ohjelmavastaavaksihan on perinteisesti yleensä nakitettu vain "joku", ja ainakaan vuoden 2008 tapaus ei ollut edes itse kärryillä siitä missä mentiin.) Loppujen lopuksi jos henkilöllä ei ole entuudestaan minkäänlaista mainetta, niin hyvää kuin huonoakaan, on ainoa vaihtoehto viettää aikaa yhdessä ja tutustua. Se ei hoidu parissa kuukaudessa eikä välttämättä puolessa vuodessakaan, mutta on ehdottoman välttämätön mikäli uusien ihmisten kanssa aikoo paitsi tulla toimeen myös saada jotakin aikaan.

Tämän vuoksi olenkin kirjoittanut ylös myös seuraavan neuvon:

  • Järjestäjäporukan tulisi viettää aikaa yhdessä myös kokousten ja muiden järjestelytoimien ulkopuolella, ja vastuutehtäviä on riskialtista antaa ihmisille joita kukaan ei tunne kunnolla. Deadlinejen kolkutellessa on ikävää saada selville että yhdellä on puhelinpelko, toisella auktoriteettiongelma, kolmannella päästäisen stressinsietokyky ja neljännellä hajoamassa oleva parisuhde.

Nykyisten avoimemmin ja yhteisöllisemmin järjestettävien conien aikakaudella innokkaita uusia järjestäjiä puskee kuitenkin sisään ovista ja ikkunoista (itse olen ainakin ollut positiivisesti yllättynyt siitä miten hyvin spekulaationi Desuconin yhteisöllisestä luonteesta ovat käyneet toteen), joten on aina olemassa se riski, että mukaan mahtuu joitain mätiä omenoita. Kun toisten henkilöhistoriaa, luonnetta, heikkouksia ja vahvuuksia ei tunne entuudestaan ovat tällaiset tapaukset melko lailla väistämättömiä, joten osaava coninjärjestäjä pyrkii varautumaan tällaisiin tapauksiin miten vain parhaiten taitaa. Sen auttamiseksi olenkin listaani kasaamassa.

Mutta loppujen lopuksi kannattaisi toki pyrkiä sellaiseen tilanteeseen, että pääjärjestäjällä ei ole tapahtumassa hoidettavaan muuta kuin muissa vastuutehtävissä olevat järjestäjät - heidän resurssitarpeistaan huolehtiminen, heidän työnsä etenemisen seuraaminen ja helpottaminen, heidän muistuttamisensa asioista joita he eivät ole ehkä ottaneet huomioon, keskuskommunikaatioväylänä toiminen, yleinen koordinoiminen, tapahtuman kokonaiskuvan näkeminen. Tällöin ongelmatkin huomataan ajoissa eikä tapahtumasta tule tilkkutäkkiä jossa osa toimii ja osa ei, vaan enemmänkin huolella suunniteltu kone, jonka kaikki palaset pelaavat sujuvasti yhteen.