Tämä ei ole animea sellaisena kuin me länsimaiset sen tunnemme

Lähteenä Livedoorin BBS, todennäköisesti alun perin copypastaa 2chanista. Lisäsin animaatiostudiot ja esitysvuodet.

Luvut ovat kaikkien sarjan julkaisujen myyntilukujen keskiarvoja, DVD-boksien yksittäiset levyt laskettuna omiksi julkaisuikseen. Eri tuotantokaudet lasketaan omiksi sarjoikseen, kuten näkyy. Asteriski tarkoittaa että sarjan julkaisu oli vielä kesken kun tämä lista tehtiin toukokuussa 2010.

Lue lisää »

Avainsanat: A-1 Pictures, Air, Aria, Artland, Azumanga Daioh, Bakemonogatari, Bleach, Bones, Brain's Base, Clannad, Code Geass, Da Capo, Darker than Black, Death Note, Durarara!!, Fate/stay Night, Fruits Basket, Full Metal Panic, Fullmetal Alchemist, Gainax, Ghost in the Shell, Gintama, Gonzo, Gundam, Gurren, Gurren Lagann, Hal Film Maker, Haruhi Suzumiya, Initial D, J.C. Staff, K-ON!, Kannagi, Kanon, Kuroshitsuji, Kyoto Animation, Library War, Love Hina, Lucky Star, Macross, Madhouse, Magical Girl Lyrical Nanoha, Mahoromatic, Mahou Sensei Negima, Minami-ke, Mononoke, Mushishi, Ookiku Furikabutte, Production I.G, Read or Die, Rozen Maiden, Satelight, Seikai, SHAFT, Shakugan no Shana, Strike Witches, Studio DEEN, Studio Pierrot, Sunrise, To Aru Kagaku no Index, To Aru Kagaku no Railgun, Toei, Toradora!, Working!!, Xebec

Mitä Ken Akamatsu teki aikoinaan.

Linkkasin jo aiemmin tähän Teikoku Databankin tutkimukseen. Sen mukaan animestudioiden voitot olivat vuonna 2009 laskussa jo toista vuotta peräkkäin; vuodesta 2005 alkanut nousu oli vain tilapäinen buumi, jonka keskiössä olivat “moetyyliset sarjat”, kuten se niitä kutsuu. Mutta vuoden 2007 jälkeen moesarjoja on tunnetusti tullut vähemmän ja vähemmän joka vuosi, ja se kupla on puhjennut – nykyään animen tuottaminen on entistä vaikeampaa “laittoman striimaamisen, vähentyneiden TV-slottien ja kutistuvan DVD-myynnin” johdosta.

Mangaka Ken Akamatsu kommentoi tutkimusta blogissaan (yksittäiseen postaukseen linkkaaminen ei onnistu, mutta postaus on tämä) seuraavasti:

Certainly, the moe boom is finished, and from last year on I think we’re seeing the following phenomena:

1. Male protagonists are absent
Many anime are now nothing but girls, and the role of the “male character being excited by female characters for viewers to empathise with” has disappeared.

2. Male buying power has reduced
Now women buyers of both anime and manga are predominant. Oricon comic rankings show most of the top titles are women-oriented.

3. Male viewers can now empathise with female characters
The number of male fans who simply don’t view female characters as objects of sexual desire at all is increasing, even in titles like “K-ON!”. No more are they just thinking “I want to be part of that circle,” now they are getting into the characters themselves.

A friend of mine was saying “this will be the year of yuri!” thanks to number 3, but unfortunately I get the feeling the popularity of yuri is not quite that great…

(Käännös Sankakun.)

Joku voisi tähän sanoa, että kenties haaremit ovat tosiaan menneet muodista, mutta onhan moesarjojahan silti nykyään aivan helkkaristi. Tähän väliin ensimmäinen luetunymmärtämisharjoitus: mikä on moesarja?

Lue lisää »

Avainsanat: Baka to Test to Shookanjuu, Clannad, Dance in the Vampire Bund, Ef, Gainax, Hidamari Sketch, Hiroyuki Yamaga, Ichigo Mashimaro, K-ON!, Kanon, Ken Akamatsu, Kimi ga Nozomu Eien, Kiss×Sis, Kyooran Kazoku Nikki, Love Hina, Lucky Star, Mahou Sensei Negima, Sketchbook, Strike Witches

Jargon on tarpeellinen asia.

Se helpottaa kommunikaatiota poistamalla tarpeen määritellä joka keskustelun aluksi ne asiat joista puhutaan. Tästä syystä taidehistoriakin jakaa aiheensa tyylisuuntiin ja aikakausiin; ilman sitä jokainen aihetta käsittelevä kirja olisi tuplasti paksumpi, vuosilukujen ja tyylien kuvailujen virratessa kymenä. Luonnollisesti nämä kaikki termit on yleensä keksitty jälkeenpäin, kuvaamaan menneisyyttä ja helpottamaan sen jäsentelyä: hyvä esimerkki on esimerkiksi se tapa jolla amerikkalaisten sarjakuvien fanit ovat jakaneet harrastuksen kohteensa historian kulta-, hopea-, pronssi- ja nykykauteen. Samaan tapaan esimerkiksi termi tsundere on keksitty vasta vuosia ensimmäisten tsundereiden ilmaantumisen jälkeen – jotta Asuka Langleyn ja Naru Narusegawan kaltaisille hahmoille saataisiin kattotermi, ja keskusteleminen yksinkertaistuisi. (Termin lanseerasi vuonna 2001 julkaistu Kimi ga Nozomu Eien.)

Ongelma tulee kuitenkin siitä, että kielellä on taipumus muuttua. Suuremmissa sosiaalisissa rakenteissa se on kielen normaalia kehitystä ja arvolatausten vaihtelua, mutta kun kyse on jargonista joita aktiivisesti keskustelevat pienet piirit käyttävät se saattaa aiheuttaa ongelmia. Kahdella tavalla, tarkkaan ottaen.

Lue lisää »

Avainsanat: Afternoon, Akiko Morishima, Azumanga Daioh, Clannad, Ef, Genshiken, Hidamari Sketch, K-ON!, Kaiji, Kanon, Lucky Star, Princess Maker, Vocaloid

Tältä näyttää Keyn pääkallonpaikka: ahtaahko ja oheistuotteita pursuava toimistohuoneisto. Ei uskoisi että Kanonin, Airin ja Clannadin kaltaiset yksinäisten nörttien sielunkielien näppäilijät ovat täältä kotoisin, mutta toisaalta… miltäpä muultakaan se näyttäisi?

Itaru Hinouella on näemmä Soul Eater -taustakuva.

Avainsanat: Air, Clannad, Kanon, Key

Aprillipäivänä netissä ei pysty unohtamaan hetkeksikään päivämäärää, siitä lienemme kaikki samaa mieltä – foorumit muuttuvat hulluiksi peelonpesiksi, sivustot yrittävät ylittää toisensa keksiessään mahdollisimman hulluja tuotteita, trailereita, ominaisuuksia ja uutisia, ja YouTube itse rickrollaa käyttäjiään. Ilo on irti myös Japanissa.

Tähän aikaan vuodesta oikeitakin uutisia saatetaan luulla aprillipiloiksi, oli kysymys sitten pölypunkeista tai ulkoministerien eroamisista. Jotkut koiranleuat saattavat käyttää aprillipäivää myös turhankin hyviltä kuulostavien projektien paljastamiseen; kuinka moni muistaa aprillipäivän 2004, kun Gmail julkistettiin? Giga tilaa ilmaiseksi muka, just joo…

Key teki tällä kertaa samoin. Firman kymmenvuotisjuhlaprojektia on lupailtu paljastettavaksi “pian” jo viikkojen ajan, mutta kun fiman perustajajäseniin kuuluva taiteilija Itaru Hinoue kertoi blogissaan sen seuraavan visual novelin Rewriten käsikirjoittajatiimin koostuvan Yuuto Tonogawan (Little Busters!) lisäksi Romeo Tanakasta (Yume Miru Kusuri, Cross Channel) ja Ryuukishi07:sta (Higurashi no Naku Koro ni) kukaan ei tietenkään ollut uskoa sitä. Koska sehän olisi, öh, suurin piirtein täydellisin mahdollinen dream team.

Mutta uskottava se kai on – Keyllä ei harrasteta aprillipiloja (ne julkistivat Clannad-elokuvankin aprillipäivänä 2006, muuten) ja he ovat jo vakuutelleetkin, ettei tämäkään ole sellainen. Myös 07th Expansionin sivuilta löytyy jo maininta yhteistyöstä.

Rewritella on jo oma sivunsakin, vaikka siellä ei vielä olekaan muuta kuin tuo taglinella varustettu promokuva ja staffilista (josta jo mainittujen nimien lisäksi löytyvät Keyn toinen päätaiteilija Na-Ga sekä sen pääsäveltäjät Jun Maeda ja Shinji Orito). Projektijohtajana toimimisen lisäksi Hinoue vastaa itse koko kuvaromaanin hahmotaiteesta, aivan kuten aikoinaan Kanonin, Airin ja Clannadinkin tapauksessa – Na-Ga hoitaa tällä kertaa vain tausta-CG:t.

Odotettavissa lienee jotain hyvin, hyvin lupaavaa, sisälsi se sitten eroa tai ei.

Avainsanat: Air, Clannad, Kanon, Key, Rewrite, When They Cry

Viime aikoina Anime News Networkia selanneet tuskin ovat missaneet sen uutta sponsorileiskaa. Nettianimepalveluitaan on Justin Sevakiksen avoimen kirjeen jälkeen rynnännyt julkistamaan taho jos toinenkin, mutta toistaiseksi vain ADV on lähtenyt suorinta tietä; Anime Networkin nettisivuilla pystyy nyt katsomaan mainoksilla rahoitettua animea. Valikoimaan kuuluu mm. Ah My Goddess ja Comic Party Revolution, mutta sen lippulaiva on tietysti Gurren-Lagann (josta tosin aiotaan ennakkotiedoista poiketen näyttää vain kolme ensimmäistä jaksoa – ilmeisestä syystä).

Jaksoja pystyy katsomaan parin viikon ajan, joten länsimaiset kuluttajat ovat (ainakin tulevaisuudessa, kun sarjoja saadaan kokonaisuudessaan ja aikaviive saadaan pienemmäksi) lopultakin käytännössä samalla viivalla kuin japanilaiset (jotka saattoivat katsoa sarjansa telkkarista ennen sen ostamista). Tai no, ainakin pohjoisamerikkalaiset kuluttajat – mutta tämän pikku rajoituksenhan pystyy käden käänteessä ohittamaan proxylla. 0rion testasi ja vaikuttui.

Jätetään (semi)laillinen animenkatsominen kuitenkin joksikin aikaa sikseen ja keskitytään sivuston muuhun sisältöön. ADV ilmoitti elokuussa hankkineensa Kanonin lisenssin, ja ensimmäistä jaksoa streamataan tällä hetkellä ANN:ssa. Sekin on luonnollisesti IP-rajattu, mutta proxyjen kanssa pelleilemättäkin dubbauksesta pääsee näkemään näytteen Anime Networkin etusivulta; jos se ei näy ensimmäisellä kerralla, päivittäkää sivua kunnes se tulee vastaan.

Tai katsokaa se vaihtoehtoisesti tästä.

ADV – tappaa moen sisällä ja puutarhassa. Yleisesti ottaen dubbia on kehuttu, mutta sitä ei käy kieltäminen että Brittney Karbowskin Ayu uguuttaa ihan väärin – puhumattakaan siitä että se kuulostaa ainakin kymmenen vuotta Yui Horien Ayua vanhemmalta! Ja miksei ADV voi opettaa ääninäyttelijöitään lausumaan nimiä oikein? (Olkoonkin, että traileri itsessään ei ole mitenkään kamala.)

Nyt kun narutardit ovat aloittaneet loputtoman puhekielisen valituksensa puhekielen kamaluudesta on ehkä loppujen lopuksi on ihan hyvä, ettei tässä maassa meidän tarvitse sietää muita dubbauksia kuin Pekka Lehtosaaren satunnainen “arigaatto sinulle” -Ghibli aina silloin tällöin. Huh.

Avainsanat: ADV, Gurren Lagann, Kanon, Kyoto Animation