Haruhi.tv:n sisältö katosi 18.12 kello neljä aamulla. Tämä oli odotettavissakin, koska tuo nimenomainen päivämäärä ja hetki on olennainen neljännen ranoben, Suzumiya Haruhi no Shooshitsun eli The Vanishment of Haruhi Suzumiyan tapahtumille. Haruhin toinen kausihan julkistettiin alkujaan juuri tanabatana 7.7., joka on niin ikään tapahtumiin olennaisesti liittyvä päivämäärä; kolmannen ranoben itsenäinen luku Bamboo Leaf Rhapsody tapahtuu silloin, ja koska kyseinen luku ja neljäs ranobe liittyvät juonellisesti toisiinsa monet pitivät jo tuolloin varmana, että toinen kausi tulisi perustumaan juuri Shooshitsun ympärille.

Bamboo Leaf Rhapsodyn tapahtumiinhan viitattiin tietysti jo ensimmäisessä kaudessa. Kannattaa tosin muistaa, että näitä repliikkejä kirjoittaessaan Tanigawa ei vielä edes tiennyt aikovansa jatkaa sarjaa ensimmäistä ranobea pitemmälle… ainakaan omien sanojensa mukaan.

Sivusto näyttää tällä hetkellä kryptistä “vikailmoitusta.” Parin sekunnin kuluttua aukeaa hurmaava pikku alluusio neljänteen ranobeen: päästäkseen yhteyteen Yukin kanssa on “kerättävä yhteen kaikki SOS-danin jäsenet” – toisin sanoen syötettävä näiden alkukirjaimet K, N, S, A, ja K. Tämän jälkeen avautuu vale-xterm, jossa Yuki ilmoittaa – jälleen neljännestä ranobesta tutuin repliikein – hätäpako-ohjelman avaimen löytyneen ja pyytää vahvistusta sen käynnistämiseen. Enterin painalluksella pääsee sivulle, joka sisältää kuvan Yukista tuossa nimenomaisessa joulukuisessa avainkohtauksessa.

Kuvassa lukee, että Suzumiya Haruhi no Yuuutsun toinen kausi on “peruttu” ja korvattu “uudella animella” – jonka nimeä ei varmaan tarvitse pitkään arvailla. Tekijänoikeusvuosiluvut saavat kuitenkin hälytysvalot vilkkumaan; Moon Phase spekuloi, että niiden ulottaminen vuoteen 2009 asti saattaisi tarkoittaa sitä että toinen kausi alkaisi vasta syksyllä ja päättyisi seuraavana keväänä. Tämä tukisi huhuja, joiden mukaan Clannadista oltaisiin tekemässä neljäkurista eli 52-jaksoista.

(Jotkut ovat jo ehtineet intoilla vuosilukujen saattavan tarkoittaa myös sitä, että toinen kausi tulisi olemaan kahden kurin mittainen. Kyoanilta tuntuisi kuitenkin hieman hätiköidyltä sovittaa näin paljoa alkuperäismateriaalia kerralla; tokihan rautaa on taottava kuumana, mutta Tanigawan viimeaikaiset blokit ja kompastelut kirjoittamisensa kanssa huomioon ottaen olisi varmasti järkevämpää edetä animen suhteen hissuksiin… Puhumattakaan siitä, että epäkronologinen toteutus menisi niin suurella jaksomäärällä mahdottomaksi.)

Kuvan alaosan krediittilistan mukaan ohjaaja on vaihtunut Tatsuya Ishiharasta Yasuhiro Takemotoksi. Jälkimmäinen on heistä kahdesta ehkä hivenen parempi ohjaaja, mutta olisiko sittenkin ollut parempi vain pitää sama? No jaa, eivät heidän tyylinsä kuitenkaan niin kamalan erilaiset ole – enemmän tunnelmaan tulee vaikuttamaan itse toisen kauden juoni. Joka on – kuten tulevassa arvostelussani aion painottaa – erinomainen; ensimmäisen kauden rungon muodostanut ensimmäinen ranobe oli kaikelle myöhemmälle vain pohjustusta ja hahmojen esittelyä.

Avainsanat: Clannad, Haruhi Suzumiya, Kyoto Animation, Yasuhiro Takemoto

Syksy on jo pitkällä, ja se näkyy säässä. Japanissa kevät sen sijaan on vasta päättymässä, ainakin mitä TV-animeen tulee; on käsillä taas se hetki, kun kevätkaudella alkaneet kaksikuriset eli 24-26-jaksoiset sarjat ovat päättymässä ja antamassa tietä syksyn uutuussarjoille.

Tämä /a/:sta talteen otettu kollaasi sisältää suurin piirtein kaikki syyskauden animesarjat; ohjelmistosta löytyy mm. pari odotettua kakkoskautta, jonkin verran deittisimutaustaisia haaremisarjoja (etenkin Clannad, koska Key + Kyoani = profit), jokunen lupaavan kuuloinen shounensarja sekä tietysti Ghost Hound, Masamune Shirow’n uusin. Kollaasissa on iloisesti sekaisin kaikkien kohderyhmien sarjoja, mutta Japanin ulkopuoliselle katsojallehan on tunnetusti herttaisen yhdentekevää onko torrentin mukana imuttuva jakso nauhoitettu arkiaamun piirrettyjen seasta vai keskellä yötä maksukanavalta – tai TV:stä ylipäätään. Ellei sitten puhuta animaation laadusta ja ohjelman sisällöstä, joka ei ole enää katsomisen vaan harrastamisen piiriin kuuluva keskustelu.

Sen sijaan voisin herätellä keskustelua yritysnäkökulmasta. Ei kuitenkaan oikeuksienomistajien sellaisesta – johon en palveluntarjoajan käyttöehdoista johtuen ota kantaa – vaan medianäkökulmasta; tarkemmin sanottuna kriitikon näkökulmasta.

Joidenkin katsantakantojen mukaan sarjoja riittää kyllä arvosteltaviksi ilman että käsiteltäisiin “uusia” (eli lännessä julkaisemattomia) sellaisia lainkaan. Tämä näkökanta ei kuitenkaan ota huomioon sitä tosiseikkaa, että suomalaiset ostavat muutenkin hyvin vähän animea. Suomalaisessa animenjulkaisukulttuurissa ei tulisi mieleenkään ajatella koulun säilytyslokeron näköistä metallista School Rumble -artboksia, jonka sisään DVD:t kerätään ja jonka voi koristella jokaisen DVD:n mukana tulevilla pikku magneeteilla. Mangan kanssa asia on ostamisen kannalta kokonaan toinen; osaksi siksi että näytöltä lukeminen ei ole kivaa, osaksi siksi että tarjonta ja hinta ovat kokonaan eri maailmasta.

Jos animea ei osteta, sitä ladataan. Tämä liittyy erääseen otakuuden avainpiirteistä; se ei ole kuin ihan nuorten nyypiöiden kohdalla sellaista kritiikitöntä fanittamista, jollaisena media sen usein esittää. Aktiivinen harrastaminen tarkoittaa kaiken muun ohessa myös sitä, että fanitetaan tiettyjä sarjoja – ja jos näitä sarjoja ei ole lännessä julkaistu, se ei otakun näkökulmasta katsoen ole otakun itsensä vika. Ei kukaan voi odottaa, että fani odotettaisi pahimmassa tapauksessa jopa vuoden, että jokin tietty nimike saisi englanninkielisen julkaisun. Suomi ei ole kulutusjuhlan Yhdysvallat; näillä importhinnoilla pelkät heräteostokset DVD-hyllyillä eivät kerää hyvällekään sarjalle kovin montaa uutta fania.

Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että sarjaa seurataan silloin kun se tulee nyt; tämän syksyn uutuuksille onkin jo perustettu parikin ketjua. 90-luvun kasettiklubikulttuurissa otakukasteensa saaneille tämä on itsekäs ja ahne tapa harrastaa, mutta ilman sitä harrastajakulttuuri ei olisi koskaan kasvanut niin suureksi kuin se nyt on. Tämän tiedostaa myös alan suurin media Anime News Network, jonka artikkelirepertuaariin on jo vuodesta 1999 asti kuulunut kauden uusien sarjojen esittely; se miten näihin sarjoihin on tutustuttu jätetään hienovaraisesti lukijan pääteltäväksi. Ajan hermolla pysyvän median kannattaa tiedostaa tämä, mikäli se aikoo vedota kohdeyleisöönsä.

Resurssit tietysti vaikuttavat asiaan. Kannattaa muistaa, että ANN:lla on peräti kaksi täysipäiväistä sisällöntuottajaa; se on enemmän kuin esimerkiksi Anime-lehdellä oli loiston päivinäänkään.

Avainsanat: Anime-lehti, Clannad, Ghost Hound, Key, Kyoto Animation, Masamune Shirow, School Rumble