The Brooklyn Rail haastattelee Shusuke Kanekoa, Death Note -elokuvien ohjaajaa. Haastattelussa käydään läpi Kanekon ohjaajan uraa pink-elokuvista art house -elokuviin, hirviöelokuviin ja lopulta Death Noteen, sekä Japanin elokuvateollisuuden tilaa ylipäätään. Otakunäkökulmasta kiintoisinta antia on kuitenkin harvat Death Notesta tarjoillut tiedonmuruset; se että Lightin Nietzchen-lukeminen oli ohjaajan tietoisesti päättämä lisäys, ja se että toisen elokuvan kuvauksissa näyttelijät olivat jo valmiiksi päässeet tunnelmaan.

Nämä eivät tietenkään ole Death Noten faneille mitään uutta, sillä Kanekoa on haastateltu aiemminkin. Esimerkiksi tässä Twitchin heinäkuisessa haastattelussa keskitytään enemmän elokuviin. Kanekon huomaa toistelevan samoja asioita useissa eri haastatteluissa, vaikka esimerkiksi japanilaisen kulttuurin käsitys sanojen ja etenkin nimien taikavoimista onkin varmasti asia, jota on hyvä teroittaa gaijineille. (Muistatteko, kuinka Yubaba vei Chihiron vapauden Henkien kätkemässä viemällä tämän nimen? Aivan.)

Tekijöiden halun pitää tappovihkon säännöt muuttumattomina ymmärtää, koska niiden muuttaminen olisi muuttanut juonen lisäksi myös konseptia – ja fanit olisivat kirkuneet raivosta. Vanhemman haastattelun mielenkiintoisin yksityiskohta taas on se, että amerikkalaiset tosiaan harkitsevat kotimaisen remaken tekemistä á la Ring; isompi budjetti mahdollistaisi varmasti komeammat CG-shinigamit, mutta sitä miten juonta ja asetelmia olisi lokalisointia varten muokattava ei uskalla edes ajatella. Loppujen lopuksi tämä alleviivaa hyvin sitä, miten vastahakoisia jenkit ovat lukemaan tekstityksiä…

Death Note on joka tapauksessa mielenkiintoinen ilmiö. Harva Shonen Jumpin sarja on päässyt uimaan niin syvälle valtavirtaan kuin se, puhumattakaan siitä kuinka universaalia sen puhuttelevuus on kaikissa kohdeyleisöissä. Kovin monesta suositustakaan mangasta ei myöskään tehdä näyteltyjä elokuvia, varsinkaan ennen animesovitusta; doramat ja lavamusikaalit ovat sillä saralla yleisempiä. Ja koska kyseessä on juonivetoinen sarja, sitä on myös kohdeltu poikkeavasti: tarinan jakaminen kahteen elokuvaan ja 37-jaksoinen TV-animen normaalin kahden kurin pituisen sijaan ilmaisee, että tarinaa ei ole haluttu silpoa torsoksi.

Kunnon rahantekokonseptia ei tietenkään kannata haudata ennen aikojaan: varsinaista Death Noten tarinaa edeltävä, päähenkilönsä mukaan ytimekkäästi nimetty spinoff-elokuva L saa ensi-iltansa 9. helmikuuta. Olisi mukavaa jos nämäkin elokuvat olisi nähty myös näillä leveyksillä, kuten vaikkapa Nana viime vuonna – mutta kun ei niin ei.

Seuraavan kerran Death Note todennäköisesti tulee puheeksi, kun sen tarjouskisan voittanut suomalainen kustantaja pääsee tanssimaan voitontanssiaan. Kummankohan puolesta kannattaisi veikata – Sangatsun vai Punaisen jättiläisen? Egmont sitä tuskin saa, mutta ainahan ihmeitä voi tapahtua.

Avainsanat: Death Note, Egmont, live-action, Nana, Punainen jättiläinen, Sangatsu Manga, Shonen Jump, Shusuke Kaneko

Mahoo Sensei Negima!:n, länsimaisittain Negima! Magister Negi Magin, näytelty TV-draamaversio on ollut vanha uutinen jo kauan; Ken Akamatsu julkisti sen blogissaan toukokuussa, ei niin kovin kauan spinoff-anime Negima!?:n maaliskuisen päättymisen jälkeen. Samaten vanhaa tietoa on ollut se, että tämän kaikkien haaremisarjojen kruunaamattoman kuninkaan mittavaa tyttöhahmokaartia tulevat esittämään varsin eri-ikäiset näyttelijät; juuri muualla kuin Japanissa ei voisi tulla mieleenkään istuttaa saman koululuokan penkeille kolmeakymmentäyhtä 12-24-vuotiasta näyttelijätärtä. Joukosta löytyy niin tavallisia TV-idoleita kuin entisiä aikuisviihdetähtiäkin.

Viimeviikonloppuisessa tapahtumassa tämä henkilögalleria sitten lopulta marssitettiin lavalle koko komeudessaan, mitä ilmeisimmin niissä vaatteissa ja meikeissä joita TV-sarjassakin tullaan käyttämään. Mainichi Daily Newsin juttu aiheesta sisältää kaikki kuvat, joita idolifanipojat voivat kaivata. Virallisella sivulla on myös nyttemmin kuvia hiljattain alkaneista kuvauksista. Samassa tapahtumassa paljastettiin lopulta päähenkilö Negi Springfieldin näyttelijä; hän on 13-vuotias Yukina Kashiwa. Kyllä vain, tyttö hänkin.

Sarja alkaa TV Tokyolla 3. lokakuuta otakuaikaan 25.20, meikäläisittäin ilmaistuna siis 01.20 seuraavana päivänä. (Kontrasti esimerkiksi parhaaseen katseluaikaan esitettyyn, taivaisiin asti ylistettyyn Nodame Cantabile -doramaan on melkoinen.) Se on mitoitettu 26 jakson pituiseksi, ja Internetin syvät rivit ovat jo etukäteen julistaneet sen surkeaksi fiaskoksi sen näyttelijävalintojen takia. Kunpa vain kaikissa doramoissa olisi yhtä hyvä casting kuin tässä vanhassa feikkitiedonannossa…

Avainsanat: Ken Akamatsu, live-action, Mahou Sensei Negima, Nodame Cantabile, Yotsuba&!