Muistattehan vielä First Squadin? Paljon on vettä Volgassa virrannut sen jälkeen kun siitä ensi kerran kuultiin. Sen ensi-ilta Venäjällä on 15. lokakuuta.
Jätän tämän trailerin tähän.
Tagilla “Studio 4°C” merkityt kirjoituksetMuistattehan vielä First Squadin? Paljon on vettä Volgassa virrannut sen jälkeen kun siitä ensi kerran kuultiin. Sen ensi-ilta Venäjällä on 15. lokakuuta. Jätän tämän trailerin tähän. ![]() Venäläinen Molot Entertainment on tuottamassa ensi vuonna valmistuvaa animaatioelokuvaa nimeltä First Squad, joka on saanut inspiraationsa löyhästi 80-lukulaisesta nuorille suunnatusta neuvostopropagandasta; tarinoista uljaista rintamasankareista taistelussa natseja vastaan. Studio 4°C:n kanssa. Kenties pitäisi päivittää WordPress… Saisi käyttöön related posts -toiminnon ilman turhia lisäpalikoita, ja linkkaaminen vaikkapa tähän ja tähän postaukseen kävisi kädenkäänteessä. Ja paljon tyylikkäämmin. Sitä odotellessa teen sen manuaalisesti. Nauttikaa Gotham Knightin trailerista. Ensimmäistä promomateriaalia Batman: Gotham Knightista. Ajatukset Batmanista roninina ja pohdinnat länsimaisen ja japanilaisen animaatioin eroista ovat kiintoisia, ja jälkikin näyttää lupaavaalta – vaikka idea Bruce Waynesta tummana bishinä onkin vähän häiritsevä… Tämä entry jäi nyt vähän tylsäksi, joten ottakaa tästä vastavuoroisesti Bruce Timmin näkemys Asukasta. ![]() Kuulin Taiyoo Matsumoton Tekkon Kinkreetistä (sanaleikki teräsbetonia tarkoittavalla termillä “tekkin konkuriito”) ensimmäisen kerran lukiessani Tähtivaeltaja 1/1998:sta Toni Jerrmanin sarjakuvavuosikatsausta. Vanhemmat Tähtivaeltajat ovat nykypäivänä oivallisia ikkunoita aikakauteensa: aikaan jolloin Jackie Chan ei vielä tehnyt Hollywood-elokuvia, Miyazaki oli vielä lännessä tuntematon suuruus, teattereissa pyörivät Starship Troopers ja Alien IV, X-Files teki vasta tuloaan Suomeen ja uusi, DVD:ksi kutsuttu mediaformaatti uhkasi ns. “aluekoodeineen” alistaa koko Euroopan Britannian sensuurikäytäntöjen alle. Länsimaisessa mangakulttuurissa ei Tokyopopia edeltävällä ajalla ollut aavistustakaan tulevasta loistosta; suuri osa länsimaisista julkaisuista oli Eros Comixin hentaita, Akihito Yoshitomikin teki vielä Eat-Manin kaltaista trigunscifiä nykyisen yuriscifinsä sijaan, ja halpaa pokkarijulkaisuformaattia kukaan ei ollut tullut vielä ajatelleeksikaan. Matsumoton kaltaisten mangakojen teoksia voisi nykypäivänä olla hyvin vaikeaa saada julkaistuksi lännessä; hänen jälkensä on voimakkaan eurooppalaisvaikutteista ja haiskahtaa vahvasti länsimaiselle undergroundille. Valtavirtamangaan tottuneeseen silmään se siis näyttää suoraan sanoen rumalta. ![]() Viz julkaisi tuohon aikaan paljon laajaskaalaisemmin kuin nykyään Shueishan omistuksessa ollessaan, kun se keskittyy enemmän rahaa jauhaviin teoksiin (ja kokeilupuoli on jäänyt rahasampojensa ohessa mm. Mitsukazu Miharaa ja jatkossa kuulemma vuosien tauon jälkeen myös manhwaa kääntävän Tokyopopin harteille). Vizin ongelma oli tuolloin kuitenkin perinteisyys; esimerkiksi seinenmangaa yritettiin tuoda markkinoille sellaisenaan siinä toivossa että ihmiset sitä ostaisivat, ei niin että oltaisiin aloitettu lapsista ja odotettu lukijakunnan kasvamista kuten nykyään tehdään. Ei ollutkaan mikään ihme, että antologialehti Pulp – jossa Tekkon Kinkreet julkaistiin käännösnimellä Black & White – kohtasi loppunsa parissa vuodessa. Pulpin aika kesti joulukuusta 1997 elokuuhun 2002, ja siinä julkaistiin useita merkittäviä mangoja, joita yhdistää kohdeyleisön – monet sen sarjoista olivat alkujaan ilmestyneet Big Comic Spiritsissä – lisäksi se, ettei niitä löydä enää nykyään juuri mistään. Tekkonin kanssa näin ei onneksi ole, sillä Viz päätti elokuvan siivittämänä julkaista sen viime vuonna uudestaan mukavasti yksissä kansissa. Tähtivaeltaja näyttäisi itse asiassa olevan ainoa kyseisen mangan koskaan maininnut suomalainen media; tämän lisäksi olen nähnyt sen mainittavan ainoastaan saman lehden numeron 1/2005 manga-artikkelissa, jonka oli kirjoittanut Ari-Matti Sarén. Poikkeuksellisen visuaalisen tyylin omaavien mangakojen töistä kirjoitettaessa näyttäisi kuitenkin aina olevan tapana, että heidän kirjoitustaidoistaan tai teostensa juonista ei juuri puhuta, joten tässäkään jutussa ei teoksesta kerrottu kuin jo mainittu eurooppalaisvaikutteisuus ja se, että se “toimii lapsenomaisen viivan ja voimakkaiden mustien pintojen vuoropuheluna”, ja että se peilaa “urbaania juurettomuutta ja muita sen kaltaisia asioita.” Kuultuani elokuvaversion (mangahan on siis yksiosainen) olevan tekeillä sivuutin uutisen aluksi epäilevällä olankohautuksella. Mitä pidemmälle työ eteni sitä kiinnostuneemmaksi kuitenkin tulin; animaatiojäljestä vastaisi jumalainen Studio 4°C, musiikin säveltämisestä brittiläinen Plaid ja sen esittämisestä Asian Kung-Fu Generation, ja koko roskan ohjaisi mm. The Animatrixin teossa mukana ollut ja Ghiblin nykyisin käyttämän, CG-animaation kalvoanimaatiolta näyttämään saavan softan takana oleva Michael Arias, tuo animen Marutei Tsurunen. Odotettavissa olisi siis useammalla kuin yhdellä tavalla rajoja rikkova teos, olivat sen muut ansiot sitten minkälaiset tahansa. Lopputulos ei kuitenkaan pettänyt kenenkään odotuksia (mitä nyt nimi oli supistettu yksiosaiseksi). Elokuva on tyyliltään karu kuin alkuteoksensa mutta teknisesti loistelias; Treasure Townin haalistuneet sateenkaaren värit tuovat mieleen Rintaron Metropolisin, mutta pariakin astetta lämminhenkisempänä. Lukekaa siitä lisää Animation Insiderista – artikkelin keskusteluketjussa Arias vastailee kysymyksiin. Tämä arvostelu julkaistiin alkujaan Petit Alice vol. 1:ssä, jota ei saa enää mistään ja jonka vielä olemassaolevat kappaleetkin pitäisi polttaa roviolla. Tämä juttu oli kuitenkin ihan säällinen, joten sen kehdannee pistää tännekin; tätä versiota siitä on hieman korjailtu ja päivitelty.
![]() Madhousella ollaan näemmä kiintyneitä tähän poseerausasentoon. Jos joku olisi huhtikuussa kertonut Japanin animaatiostudioiden kärkikolmikon animoivan Batman-elokuvan, olisin pitänyt uutista myöhästyneenä aprillipilana. Siitäkin huolimatta, että Tokyo Movie Shinsha ja Sunrise osallistuivat 90-luvulla tehdyn Batman: The Animated Seriesin tekemiseen – sen, joka subjektiivisten mielipiteiden mukaan on cooleinta yön ritarista ikinä tuotettua liikkuvaa kuvaa. Mutta näin tosiaan ollaan tekemässä. Batman: Gotham Knight valmistuu ensi kesäksi, ja se koostuu kuudesta itsenäisestä lyhytelokuvasta pitkälti Animatrixin tapaan. Elokuvan animoivat studiot – Production I.G, Madhouse ja Studio 4°C (!) – olivat itse asiassa kaikki mukana myös Animatrixin teossa. (Siitä helkkarin Bee Trainista ei puhuta.) Animaatiotuontantoa lukuun ottamatta elokuvan koko muu staffi on amerikkalaista, ja sen kaikki osat ohjaa parhaiten Tiny Toonsista ja DC:n animaatiouniversumista – johon myös mainittu Batman-animaatio lukeutuu – tunnettu Bruce Timm. ![]() |