Ei liene kenellekään yllätys, että eri konteksteissa teoksia tulee arvioida eri tavalla.

Suhtaudun samantasoisiin sarjakuviin täysin eri tavoilla, jos toinen on parinkymmenen kappaleen omakustanne ja toinen Suomen suurimman mangakustantamon pilottiprojekti suomimangan saralla. Samaan tapaan eri tavoilla suhtaudun teokseen jolle on myönnetty kunniamaininta sarjakuvakilpailussa ja koulutyöhön. Näin ollen – kun ottaa huomioon sen selvästikin edustavan jälkimmäistä – minun on pakko myöntää pitäväni tästä sarjakuvasta, johon törmäsin toissapäivänä Kemin kulttuurikeskuksen seinällä.

Se että se on toistaiseksi ehjäjuonisin lukemistani Sunna Kitin töistä on valitettava fakta. Mutta oli miten oli – se on kuitenkin ehkä maailman ainoa saamenkielinen manga, ja merkittävä sinänsä.

Avainsanat: Sunna Kitti

  
Finnmangan neljäs osa ilmestyi vuosi sitten heinäkuussa. Sen jälkeen vähämyyntiseksi osoittautunut julkaisu piti hiljaiseloa; seuraava numero ilmestyi vasta huhtikuussa eikä päässyt enää lehtipistejakeluun. Tässä välissä kustantajakin ehti vaihtua H-Townista Mimiko Mediaksi Tomokon ulosmarssittua yhdessä Anime-lehden vanhan toimituskunnan kanssa – hän kun haluaa edelleen “nähdä suomalaista harrastelijasarjakuvaa kunnoll a julkaistuna.”

Finnmangan menettäminen tuskin kuitenkaan liiemmälti surettaa H-Townia, sillä se ei merkittävyydestään huolimatta ole mitenkään kuluttajaystävällinen saati sitten lehtipistelevitykseen hyvin sopiva julkaisu. Se että Tomoko joutuu julkaisemaan sitä mitä ihmiset hänelle lähettävät ei tee sillisalaattikonseptista tasalaatuista, eikä parhaimmillaan puolen vuoden odotus numeroiden välillä ole omiaan koukuttamaan jatkosarjojen pariin. Siinä mielessä Finnmanga on kuitenkin säilynyt yllättävän hyvälaatuisena, vaikka nimekkäimmät tekijät ovatkin jo enimmäkseen siirtyneet isompiin ympyröihin ja tehneet tilaa uudemmille.

Lue lisää »

Avainsanat: Anna Stenman, Finnmanga, H-Town, Maura Manninen, Mimiko Media, Nelly Sääksjärvi, Petra Nordlund, Sunna Kitti